Venäjän presidentti Vladimir Putin ei juurikaan kommentoi Ukrainan sotaa julkisuudessa, eikä hänellä päällisin puolin vaikuttaisi olevan kiirettä saada sota päätökseen. Vaikka Venäjän johto näyttäisi olevan valmis odottamaan sodan lopputulosta vielä pitkään, pinnan alla kuitenkin kuplii, arvioivat The New York Timesin haastattelemat asiantuntijat.
Tätä mieltä on ainakin Carnegie Russia Eurasia Center-tutkimuslaitoksen Tatiana Stanovaya, joka on arvioinut Putinin passiivisuuden ärsyttävän Venäjän eliittiä. Presidentti ei julkisuudessa ole kommentoinut kevään dramaattisia tapahtumia, kuten Ukrainan povattua vastahyökkäystä tai Kremliin kohdistunutta droneiskua, vaan on lähinnä antanut optimistisia arvioita Venäjän taloudesta ja julkisia ”luentoja” maansa historiasta.
Putinin varovainen ja odottava asenne on jo antanut aikaisemmin melko tuntemattomille tekijöille, kuten Wagner-ryhmän Jevgeni Prigozhinille, mahdollisuuden nostaa profiiliaan ja kerätä ”poliittista pääomaa”. Presidentillä on jo nyt vaikeuksia selittää varovaista linjaansa kannattajilleen, ja vaarana on että eliitin kärsivällisyys jonain päivänä loppuu.
Stanovaya spekuloi asiasta NYT:n lainaamassa blogikirjoituksessa.
– Hallinto ei ole vaarassa niin pitkään kuin Putinin kannatus pysyy vakaana, ja lisäksi vallan mekanismit ovat yhä täysin hänen käsissään. Samalla hänen matala profiilinsa ja vastuunpakoilunsa tekevät vääjäämättä hänestä ja hänen sisäpiiristään poliittisesti merkityksettömiä ja synnyttävät tyhjiön jonka ääripatriootit täyttävät, hän kirjoittaa.
– Jonain päivänä Putin saattaa olla riippuvainen siitä kerran vaarattomasta joukosta, joka hänen läpinäkymättömyytensä ja toimettomuutensa teki vaaralliseksi.
Stanovayan kanssa samaa mieltä ovat myös monet muut NYT:n haastattelemat tutkijat. Esimerkiksi venäläisten sosiologien laatima tuore raportti paljastaa, että venäläiset suhtautuvat Ukrainan sotaan kuin ”luonnonkatastrofiin”, jolle ei yksinkertaisesti mahda mitään. Toisin sanoen sotatoimien tuki ei ole innostunutta tai ideologista, sosiologit sanovat.
Toisaalta Venäjällä uskotaan myös maan johdon valmiuteen jatkaa sotaa niin pitkään kuin on tarpeen. Ex-presidentti, sodan aikana aggressiivisista kannanotoistaan tunnetuksi tullut maan turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev on esimerkiksi julkisuudessa toivonut Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltojen presidentiksi. Medvedevin mukaan Venäjän on historiallisesti ollut helpompi tehdä yhteistyötä Trumpin republikaanipuolueen kanssa.
Vaihtoehtoja Putinilla on, keskeinen moskovalainen liikemies sanoo lehdelle.
– Vaihtoehtojen skaala on laaja, aina välittömästä tulitauosta sata vuotta kestävään sotaan.
