”Venäjä rakentaa jo uutta armeijaa Pohjois-Eurooppaa varten”

Venäjä laajentaa Karjalassa prikaatteja divisiooniksi, muodostaa uuden tykistöprikaatin ja rakentaa uuden varuskunnan.
Venäjän armeijan kadettikokelaita. AFP / LEHTIKUVA / OLGA MALTSEVA
Venäjän armeijan kadettikokelaita. AFP / LEHTIKUVA / OLGA MALTSEVA

Ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä ”Venäjä rakentaa jo nyt Suomen rajan läheisyyteen sitä armeijaa, joka tulee Pohjois-Eurooppaan myöhemmin Ukrainan sodan jälkeen.”

Vanhanen viittaa alkujaan Ilta-Sanomien juttuun, jossa kerrotaan Venäjän perustaneen Karjalaan uuden 44. armeija kunnan ja laajentaneen jalkaväki- eli venäläisittäin kivääriprikaateja divisiooniksi.

Itä-Karjalassa Petroskoin lähelle Uuteen-Vilkaan rakennetaan uutta varuskuntaa. Kantalahden Lupsthe-Savinoon luodaan uutta tykistöprikaatia. Karjalankannaksella Kaukjärvessä sijaitseva 138. erillinen moottoroitu kivääriprikaati on laajennettu 69. moottoroiduksi kivääridivisioonaksi.

Inkerinmaalla Ylä-Laukaan 25. moottoroitu kivääriprikaati on laajennettu 68. moottoroiduksi kivääridivisioonaksi. Petsamon 200. moottoroitu kivääriprikaati on laajennettu 71. moottoroiduksi kivääridivisioonaksi.

– Välitöntä vaaraa ei ole ja monet Venäjän suunnitelmista ovat olemassa vasta paperilla, toteaa Vanhanen ja lisää:

– Myös Leningradin sotilaspiirin palauttaminen kertoo paljon. Se ei ole pelkkä organisaatiomuutos, vaan viesti siitä, että Luoteis-Venäjä on jälleen yksi Venäjän sotilaallisista painopisteistä. Usein puhutaan 45 000–60 000 uudesta sotilaasta.

Vanhanen huomauttaa, että ”luku on tärkeä”, mutta lisäksi se ”edellyttää infrastruktuurin lisäksi tykistöä, ilmatorjuntaa, pioneereja, lennokkeja, johtamista ja logistiikkaa”.

– Juuri nämä ratkaisevat armeijan todellisen suorituskyvyn. Sotilaallista infrastruktuuria ei rakenneta miljardien investoinneilla huvin vuoksi, Vanhanen kirjoittaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Hänen mukaansa Suomen kannattaa käyttää nykyinen aika viisaasti eli ”lisätä puolustustuotantoa, kasvattaa ammusvarastoja, kehittää reserviä ja rakentaa Naton pelotetta pohjoiseen.

– Aikaa on nyt enemmän kuin kriisin aikana.

Vanhanen korostaa, ettei Venäjän sotilaallinen vahvistuminen tapahdu hetkessä. Joukkojen rekrytointi, varustaminen ja kouluttaminen vievät vuosia.

– Se antaa Suomelle ja Natolle aikaa vahvistaa pelotetta, jos tartumme toimeen nyt eikä joskus myöhemmin, Vanhanen toteaa.

”Yllätyksiä ei tule”

Kokoomuksen ja EPP:n europarlamentaarikko, entinen Suomen sotilastiedustelun johtaja kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri on jakanut Vanhasen ketjun seuraavan lisäkommentin kera:

– Sotilastiedustelu on tosin seurannut Neuvostoliitton/Venäjän toimia rajan takana herkeämättä 109 vuotta. Yllätyksiä ei tule. Vain maalittamista…

Venäjä testaa, missä kulkee lännen sietokyky, Jarno Limnell toteaa.
Alueet sijaitsevat Pohjoismaiden ja Baltian maiden rajojen läheisyydessä.
Perulaiset eivät omaisten mukaan olleet tietoisia vaarasta joutua rintamalle .
Mainos