Freedom House -ajatushautomon Euroopan ja Euraasian ohjelmassa työskentelevä toimittaja Emily Couch kirjoittaa Venäjän osittaisen liikekannallepanon nostaneen maan vähemmistöjen hyväksikäytön kansainvälisen huomion kohteeksi.
Couch kertoo amerikkalaisessa Foreign Policy -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan, että liikekannallepano on kohdistettu Venäjän köyhimpiin ja haavoittuvaisimmassa asemassa oleviin ihmisiin.
– (Vladimir) Putinin hallinto voi lähettää burjaatteja, tšetšeenejä ja dagestanilaisia kuolemaan Ukrainaan vuosisatoja kestäneen väkivältaisen kolonialistisen laajenemisen ansiosta, Couch kirjoittaa
– Modernin Venäjän valtion räikeä piittaamattomuus ei-etnisistä venäläiselämästä on looginen jatko 1700- ja 1800-luvuilla kehitetylle keisarilliselle ideologialle.
Hän kirjoittaa, että paikallisten aktivistien tiedot ja sosiaalisessa mediassa julkaistu materiaali viittaavat siihen, että liikekannallepanossa on värvätty reilusti yli 300 000 henkilöä.
– Pahiten kärsineet eivät ole etnisiä venäläisiä – joiden puolustamiseksi Kreml väittää aloittaneensa brutaalin hyökkäyksensä – vaan etnisiä vähemmistöjä, Couch toteaa.
– Etnisten vähemmistöjen suhteeton mobilisointi on osa samaa imperiaalista ideologiaa, joka dehumanisoi ja oikeuttaa ukrainalaisia vastaan kohdistuvan väkivallan.
Couch kertoo, että huolimatta Kremlin lupauksista värvätä vain reserviläisiä, joilla on taistelukokemusta ja että opiskelijat olisivat vapautettuja, liikekannallepanoa seuraavana päivänä tuli ilmi, että Venäjän kansalliskaarti veti opiskelijat pois Burjatian osavaltion yliopistosta.
Myös yli 50-vuotiaita on värvätty.
– Burjaatit ovat kohdanneet hirviömäistä sortoa. Stalinin sortotoimien aikana vuonna 1937 kaikki Burjatia ylimmät johtajat ammuttiin tai karkotettiin keskitysleireille. Tuhansia ihmisiä pidätettiin. Ei ole ainuttakaan burjaattiperhettä, joka ei olisi menettänyt sukulaisia näiden sortotoimien takia, Vapaan Burjatian säätiön perustaja Aleksandra Garmažapova kirjoittaa Telegramissa.
Couchin mukaan vähemmistöjen kohtelu vaikuttaa jo Venäjän suhteisiin sen naapurimaihin.
– Entisen Neuvostoliiton ns. seuraajavaltiona Venäjä on nauttinut alueella jatkuvasta kulttuurisesta ja poliittisesta ylivallasta. Sen lähimaiden kansalaiset puhuvat edelleen sen kieltä ja kerääntyvät maan kaupunkeihin työn ja koulutuksen vuoksi, Couch kirjoittaa.
– Hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin saanut monet näistä maista arvioimaan uudelleen siteitään entiseen keisarilliseen metropoliin. Mobilisointimääräys on kiihdyttänyt tätä prosessia.
Etenkin Kazakštan on Couchin mukaan etääntynyt Kremlistä. Se oli ensimmäinen CSTO-maa, joka sulki pois joukkojen lähettämisen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Kiinan ja Venäjän välissä tasapainotteleva Mongolia taas on saanut ylistystä tukiessaan liikekannallepanoa pakenevia kaukoidän vähemmistöjä.
