Samalla yhä useampi jättää älylaitteensa suojaamatta tietoturvauhilta ja kokee tietoturvaratkaisut kalliiksi, selviää DNA:n teettämästä Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksesta.
Noin kolmasosa (35 %) suomalaisista luottaa siihen, että laitteiden oma tietoturva on riittävä. Asiantuntija pitää tätä huolestuttavana, sillä älylaitteiden tietoturva ei itsessään ole tarpeeksi kattava.
Erilaisten tietoturvasovellusten käyttö on laskenut hieman viime vuodesta. Kyselyn vastaajista 35 prosenttia kertoo käyttävänsä niitä älylaitteissaan, kun viime vuonna näin teki 40 prosenttia vastaajista.
DNA:n laitemyynnin osastopäällikkö Jesse Kieksin mukaan älylaitteiden oma tietoturva ei kata kaikkea.
– Ihmisillä on ehkä liian suuri luottamus laitteiden omaan tietoturvaan, koska erityisesti Apple rajoittaa omassa iOS-käyttöjärjestelmässään sovellusten toimintaa. Heidän älylaitteissaan sovellukset eivät pääse käsiksi toistensa tietoihin tai järjestelmätiedostoihin. Lisäksi AppStore on niin tarkasti moderoitu, että virallisessa sovelluskaupassa julkaistuihin sovelluksiin voi pääsääntöisesti luottaa.
Kieksi toteaa, että tämä ei kuitenkaan poista sitä mahdollisuutta, etteikö älylaitteen käyttäjä itse päätyisi vahingossa esimerkiksi verkkoselaimen tai saamansa viestin kautta huijaussivustolle tai hyväksymään haittaohjelman asentamisen.
– Tällä hetkellä ihmisiin kohdistuvien huijausten määrä onkin vahvassa kasvussa, hän sanoo.
– Huijarit voivat myös liimata esimerkiksi oikeiden QR-koodien päälle uuden koodin, joka johtaa haitalliselle sivulle. Luulet maksavasi ihan oikealle taholle, mutta luottokorttitiedot päätyvätkin vääriin käsiin. Tällaisten huijausten tunnistamiseen tarvitaan erillistä tietoturvaa, Kieksi kuvailee.
Tietoturvapalvelut koetaan kalliiksi
Yksi syy erillisten tietoturvasovellusten suosion laskulle voi olla, että noin kolmannes (30 %) vastaajista pitää tietoturvaratkaisuja liian kalliina. Vielä vuonna 2022 näin ajatteli noin viidennes (23 %) vastaajista.
– Inflaation ja epävarman maailmantilanteen myötä kuluttajat ovat tulleet yhä tarkemmiksi rahoistaan. Todennäköisesti osa kokee, ettei heillä ole varaa maksaa tietoturvasovelluksista. Noin puolet vastaajista (47 %) kokeekin, että taloudellinen tilanne tulee joko varmasti tai mahdollisesti vaikuttamaan heidän osallistumiseensa digitalisoituvassa yhteiskunnassa, Kieksi toteaa.
– Samaan aikaan erilaisten tietoturvauhkien määrä kasvaa koko ajan, ja tekoälyn myötä huijauksista tulee entistä uskottavampia. Tässä on hankala ristiriita, hän jatkaa.
Yleensä huijarit joko kiristävät rahaa tai varastavat henkilökohtaisia tietoja tavoitellakseen rahallista hyötyä.
– Huijarit voivat myös ottaa suojaamattoman laitteen haltuun ja hyödyntää sitä palvelunestohyökkäyksissä. Tämä on yhdenlainen bisnes, sillä huijarit myyvät tällöin hyökkäyskapasiteettia muille. Laitteen omistaja ei välttämättä edes itse huomaa, että hänen laitteensa on kaapattu, Kieksi toteaa.
DNA:n yhdessä Nepa Insightin kanssa tekemä Digitaalinen elämä -kyselytutkimus toteutettiin online-paneelissa 24.–28.3.2025. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä millaiseksi digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi 1 019 iältään yli 15-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.