USA:n ja Venäjän kaavailema sopimus jättäisi Ukrainan pulaan

Henri Vanhasen mukaan sopimus romuttaisi Ukrainan mahdollisuuden täyteen suvereniteettiin.
Ilmakuvaa Chasiv Yarin kaupungista Donetskin alueelta. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT
Ilmakuvaa Chasiv Yarin kaupungista Donetskin alueelta. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja tietokirjailija Henri Vanhanen pohtii viestipalvelu X:ssä medioissa esiintyneitä tietoja Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kaavailemasta Ukrainaa koskevasta sopimuksesta.

Vanhasen mukaan sopimus olisi Venäjälle suotuisa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Se tarkoittaisi Venäjän miehittämien alueiden jäämistä sen haltuun ilman, että se luopuisi mistään tai joutuisi vastuuseen sodastaan, europarlamentaarikko Mika Aaltolan (kok.) erityisavustaja Vanhanen kirjoittaa.

Tutkijan mukaan miehitetyt alueet liitettäisiin osaksi Venäjää entistä tiukemmin. Samalla Venäjän vahvistaisi asemiaan Ukrainassa ja valmistautuisi pitkäkestoiseen jäätyneeseen konfliktiin.

– Ukrainasta tehtäisiin eräänlainen geopoliittinen puskurivyöhyke.

Yhdysvalloille aseleposopimus voisi Vanhasen mukaan olla keino vapauttaa resursseja ja ulkoistaa vastuuta Euroopalle.

– Trumpin hallinto todennäköisesti korostaisi tulitaukoa ”voittona”, vaikka sen strateginen hinta olisi korkea: Venäjä nähdään jälleen neuvottelukumppanina, ei aggressorina.

– Ukrainalle tämä olisi eksistentiaalinen haaste. Aselepo ilman oikeusturvaa tai palautettavia alueita romuttaisi mahdollisuuden täyteen suvereniteettiin. Samalla lännen viesti olisi kylmä: tuemme sinua, kunnes se ei enää palvele omia etujamme, Vanhanen kirjoittaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Tutkijan mukaan luottamus liittolaisiin horjuisi sopimuksen myötä.

Medioissa esillä olleessa aseleposopimuksessa on asiantuntijan mukaan myös riskejä koko maailman kannalta.

– Jos suuri osa lännestä hyväksyy hiljaisesti tämän mallin, voimapolitiikka institutionalisoituu.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Silloin voimaltaan vahvempi toimija sanelisi ehdot, ja alueiden valtaamisesta tulisi neuvottelukortteja, tutkija kuvailee.

– Euroopan on päätettävä, onko se pelinappula vai pelinrakentaja. Historia ei tunne pysyviä tyhjiöitä.

Pieniä torjuntadrooneja, joita voidaan tuottaa edullisesti suuria määriä.
Korttien sulkeminen ja internet-häiriöt ovat lisänneet epäluottamusta pankkeihin.
Meppi pohtii, missä vaiheessa Eurooppa myöntää totuuden turvatakuistaan.
Mainos