Ukrainalaisten ensi reaktiot Naton Vilnan-huippukokouksen linjauksiin ovat olleet Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtavan Peter Dickinsonin mukaan turhautuneita.
Vaikka Ukrainalle luvattiin muun muassa uusia asetoimituksia ja koulutusta F-16-hävittäjälentäjille, selkeää aikataulua maan Nato-jäsenyydelle ei edelleenkään määritelty. Kokouksen loppujulkilausuman muotoilut sisälsivät hänen mukaansa kyllä edistystä, mutta jäivät kauas siitä, mitä ukrainalaiset olivat toivoneet.
– Huippukokouksen alla Ukraina ja monet maan kansainvälisistä liittolaisista olivat vaatineet Natolta selkeää signaalia Ukrainan tulevasta jäsenyydestä. Vaikka useat maat ovat antaneet julkisen tukensa Ukrainan Nato-jäsenyyshakemukselle, 31 maan liittokunta ei ole yksimielinen asiasta, Dickinson toteaa tuoreessa artikkelissaan.
Juuri huippukokouksen aattona Yhdysvaltain presidentti Joe Biden väitti, että Ukraina ei ole valmis jäsenyyteen, ja luonnehti liittymisprosessin aloittamista sodan kestäessä ennenaikaiseksi.
– Ukrainan Nato-jäsenyyden kannattajat pitävät sitä kuitenkin ainoana keinona lopettaa Venäjän hyökkäys ja saada aikaan kestävä rauha itäiseen Eurooppaan. Heidän mukaansa kaikki muu johtaisi vain hengähdystaukoon ennen Venäjän seuraavaa hyökkäystä, Dickinson sanoo.
Taustalla on arvio, jonka mukaan Kremlin tärkeimpänä ulkopoliittisena tavoitteena pysyy Ukrainan valtiollisen aseman lakkauttaminen ja maan palauttaminen pysyvästi Venäjän etupiiriin.
Vaatimus kärsivällisyydestä raivostuttaa
Ukrainassa reaktiot Naton huippukokouksen linjauksiin ovat Dickinsonin mukaan vaihdelleet pettymyksen ja suoranaisen suuttumuksen välillä. Strategisesta viestinnästä vastaava suurlähettiläs Oleksandr Sherba kyseenalaistaa tiettyjen maiden pelon provosoida Vladimir Putinia.
– Ei pidä provosoida Venäjää -strategia on todellisuudessa strategia, joka provosoi Venäjää. Niin se kiusaajien kanssa menee. Ymmärtääkö länsi tätä koskaan, Sherba kommentoi.
Maansa Nato-jäsenyyden puolesta laajasti kampanjoinut kansalaisaktivisti Daria Kalenjuk oli tuohtunut siitä, että tietyt läntiset kumppanit kannustavat Ukrainaa ”strategiseen kärsivällisyyteen”.
– Pitäisikö minun odottaa kärsivällisesti, että venäläinen ohjus osuu Kiovassa asuntoon, jossa lapseni on? Vai pitäisikö minun odottaa kärsivällisesti, että poikani täyttää kahdeksantoista vuotta ja lähtee taistelemaan suurinta Natoon kohdistuvaa uhkaa vastaan? Viivästykset maksavat ihmishenkiä, hän kirjoitti Twitterissä.
– Vaikka Ukrainassa vallitsi kiistatta lässähtänyt tunnelma, myös maan kuuluisa sota-ajan sitkeys näkyi ukrainalaisten reaktioissa uutisiin, Dickinson toteaa.
Esimerkkinä tästä hän mainitsee Kiovassa toimivan New Europe Center -ajatushautomon johtajan Aljona Getmantšukin kommentin, jonka mukaan Vilnan linjaukset tuottivat pettymyksen, mutta eivät suinkaan lannistaneet.
– Seuraava pysäkki on Washington DC”, Getmantšuk kiteytti Yhdysvaltain pääkaupungissa kesällä 2024 järjestettävään Naton seuraavaan huippukokoukseen viitaten.