Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen on turhautunut ekonomisten riveistä esitettyyn kritiikkiin kasvavia puolustusmenoja kohtaan. Vanhanen viittaa Ylen perjantaiseen artikkeliin, jossa osa taloustieteilijöistä arvostelee Naton linjaa sitoa puolustusmenot tiettyyn prosenttiin BKT:stä.
– Venäjä käy hyökkäyssotaa Euroopassa, mutta Suomessa taloustieteilijät puhuvat puolustusmenoista ikään kuin suurin ongelma olisi se, että käytämme liikaa rahaa omaan turvallisuuteemme. Puolustus ei ole mikään ylimääräinen rasite julkiselle taloudelle, Vanhanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Vanhanen muistuttaa, että puolustusmenoja kasvatetaan Venäjän uhan takia, ”ei muiden miellyttämiseksi”. Hän myös tyrmää näkemykset siitä, että puolustus olisi ”päässyt helpolla”.
– Puolustusmenoissa kyse ei ole mistään sote-himmelistä, jossa voidaan harrastaa loputonta politikointia ja epäonnistuneita hallintokokeiluja. Puolustuksessa virheiden hinta maksetaan pahimmillaan kansallisena katastrofina. Varaa turhaan tai huonoon ei ole, Vanhanen kirjoittaa.
Vaikka taloustieteilijöiden puheet siitä, ettei puolustuksen tarve kasva talouden kasvaessa, kuulostavat loogisilta, ei turvallisuus Vanhasen mukaan ”toimi kuin Excel”. Tositilanteen tullen on liian myöhäistä ryhtyä toimiin reservin kouluttamiseksi ja suorityskykyjen hankkimiseksi.
– Siksi puolustusmenojen minimitaso pitää sitoa pysyvästi lakiin ja suhteeseen BKT:hen. Juuri tämänkaltaiset puheenvuorot osoittavat miksi. Heti kun talous kiristyy, alkaa vihjailu siitä, että puolustus on “ylimääräinen meno”, josta voisi vähän nipistää tai ”tehostaa”. Ei voi.
– Kaikkein vaarallisinta on sävy, jossa puolustus nähdään olevan pois “oikeista menoista”. Puolustus EI ole irrallinen menoerä vaan kuuluu samaan sarjaan kuin muutkin valtion raskaat menot, kuten terveydenhuolto, koulutus ja vanhuspalvelut. Tämäkin pakko vääntää rautalangasta, Vanhanen päättä.