Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja tietokirjailija Henri Vanhanen sanoo edessä näillä näkymin olevien puolustuksen satsausten olevan sitä luokkaa, että ne nostavat puolustuspolitiikan ja sen menot tulevaisuuden yhteiskunnallisten kysymysten kärkijoukkoon soten ja eläkkeiden kaltaisten teemojen rinnalle.
Suomi tukee Naton pääsihteeri Mark Rutten esitystä jäsenvaltioiden puolustusmenotavoitteen nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Menoista 3,5 prosenttia koostuisi niin sanotuista kovista puolustuksen menoista ja 1,5 prosenttia muista turvallisuus- ja puolustusmenoista.
Nyt Suomen menot ovat noin 2,5 prosentin tasolla. Menojen nostamisesta kolmen prosentin tasoon vuoteen 2029 mennessä on ollut enemmän tai vähemmän parlamentaarinen sopu.
Pääministeri Petteri Orpo kertoi eilen kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessaan, että puolustusmenojen nostamisessa edelleen on ollut pöydällä vuosi 2032.
Oppositio on arvostellut tällä viikolla hallitusta siitä, ettei entistä korkeammasta tasosta ole käyty neuvotteluja puolueiden kesken. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta luonnehti eilen tämän luokan puolustusmenoja massiivisiksi ja kyseenalaisti niiden realismia. Virran mukaan asiasta ei vielä voida edes tehdä päätöksiä.
Europarlamentaarikko Mika Aaltolan erityisavustajana toimiva Henri Vanhanen huomauttaa, että ratkaisut sitovat tuleviakin hallituksia.
– Siksi juuri nyt olisi äärimmäisen tärkeää, että eduskunnassa, mediassa ja laajemmin kansalaiskeskustelussa ryhdytään hyvissä ajoin ennen seuraavia eduskuntavaaleja käsittelemään aihetta, Vanhanen sanoo Verkkouutisille.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vanhasen mukaan tärkeintä on avata turvallisuusympäristön muutoksen vaatimuksia Suomen valtiontaloudelle ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan resurssien jakoon.
– Rehellisesti todettuna kaikkeen ei ole varaa ja siksi priorisointia on tehtävä. Olisi erittäin hyvä, että puolueet pääsisivät yhteisymmärrykseen puolustusmenojen tasosta ja siihen pääsemisen polusta. Näiden summien mittakaavassa puhutaan jo uuden yhteiskuntasopimuksen tarpeesta, jotta puolustuskyvystä pidetään riittävää huolta epävarmoina aikoina.
Asiantuntija muistuttaa, että näin isojen puolustusmenojen läpivienti tulee hyvin todennäköisesti vaatimaan kaikki puoluerajat ylittävää yhteistyötä hyvin pitkälle tulevaisuuteen.
– Jos korotuksia halutaan tehdä aikaa kestävällä ja johdonmukaisella tavalla, päätöksiä ei voida runnoa läpi yksipuolisesti. Riskiä on sitten se, että niitä kumotaan tai tempoillaan, joka on puolustusvoimien työn kannalta haitallista.
– Keskustelun lähtökohtana on silti oltava se, että korotuksia ja panostuksia maanpuolustukseen on joka tapauksessa vallitsevissa olosuhteissa tehtävä. Toivottavasti tästä ei kenellekään ole epäselvyyttä. Siitä olisi sitten yhdessä sovittava ja väiteltävä, miten kokonaisuus tullaan rahoittamaan.
