Tukholman Itä-Euroopan tutkimuskeskuksessa Ruotsin kansainvälisten asioiden instituutissa työskentelevä analyytikko Andreas Umland kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-osiossa, että lentokieltoalue Ukrainan yläpuolella olisi Ukrainan lisäksi monien Itä-Euroopan ulkopuolistenkin maiden etu.
Umlandin mukaan Nato hylkäsi liian riskialttiina Ukrainan ehdotuksen lentokieltoalueiden asettamisesta Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa. Sodan jatkuessa toista vuotta on tilanne erilainen.
Länsimaiden tukemien lentokieltoalueiden on pelätty johtavan kolmanteen maailmansotaan. Umlandin mukaan tällainen eskaloituminen on epätodennäköistä, sillä Venäjä ei käytä Ukrainan sisämaahan tekemissään hyökkäyksissä miehitettyjä taistelulentokoneita. Toisekseen on epätodennäköistä, että eskaloituminen tapahtuisi niin kauan kuin länsimaiden joukkoja ei lähetetä rintamalle.
Umlandin mukaan Ukrainan kyky jatkaa elintarvikkeiden tuotantoa ja vientiä ei ole vain humanitaarinen ja taloudellinen kysymys, vaan se on myös välttämätöntä maailmanlaajuisen vakauden ylläpitämiseksi.
– Nälänhädän ja sen tuhoisien seurausten estämisen tulisi olla Nato-maille ja muille maille riittävä syy harkita lentokieltoalueiden perustamista Ukrainan ylle ja sen ympärille, Umland kirjoittaa.
Toinen muille valtioille tärkeä intressi liittyy Ukrainan ydinvoimaloiden turvaamiseen, mukaanlukien ydinonnettomuuden autioittamaan Tshernobylin ydinvoimala, joista on tullut Venäjän sotilaallisen toiminnan kohteita. Umland kirjoittaa, että ”Naton ja muiden liittolaisten sotilaallinen sitoutuminen Ukrainan ydinreaktoreiden turvaamiseen on monessa Euroopan valtiossa eksistentiaalinen kysymys.”
Koska Ukrainan jälleenrakentaminen on käynnistynyt kansainvälisten investointien kautta, tulisi uutta ja korjattua infrastruktuuria suojata venäläisiltä taistelukärjiltä kiireellisesti. Umlandin mukaan paineet auttaa Kiovaa nousevat etenkin niissä maissa, joissa sijaitsee Ukrainassa toimivien yritysten pääkonttoreita ja vakuutuksenantajia.