Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen tähän mennessä tekemät sopeutustoimet riittävät pitämään julkisten menojen kasvun vuoden 2026 osalta EU:n finanssipoliittisten sääntöjen asettamissa rajoissa.
Nykyiset sopeutustoimet eivät kuitenkaan todennäköisesti riitä enää vuosina 2027–2028, neuvosto varoittaa. Julkista taloutta vahvistavista lisätoimista olisi arviointineuvoston mukaan hyvä päättää jo syksyn 2026 budjettiriihessä.
Uusia menojen lisäämistä hallituksen tulisi nyt neuvoston mukaan välttää.
– Suomi on toistaiseksi onnistunut noudattamaan sille asetettua nettomenopolkua, mutta finanssipolitiikan liikkumavara on lähivuosina hyvin rajallinen. Pitkäjänteisen talouspolitiikan näkökulmasta olisi perusteltua sopia julkista taloutta vahvistavista lisätoimista jo syksyn budjettiriihessä. Se vahvistaisi sitoutumista kestävään talouspolitiikkaan yli vaalikauden, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja professori Niku Määttänen sanoo tiedotteessa.
Suomi asetettiin EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026, koska julkisen talouden alijäämä ylitti kolmen prosentin viitearvon suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Menettelyn yhteydessä EU:n neuvosto asetti Suomelle korjaavan nettomenopolun, joka määrittää, kuinka nopeasti EU:n finanssipoliittisissa säännöissä määritellyt julkiset nettomenot saavat kasvaa vuosittain.
Valtiovarainministeriö pyysi huhtikuussa julkaistun vuosittaisen edistymisraportin yhteydessä talouspolitiikan arviointineuvostoa arvioimaan, onko Suomi noudattanut sille asetettua nettomenopolkua ja ovatko hallituksen toteuttamat korjaavat toimet riittäviä.
Vuonna 2025 julkisten nettomenojen kasvu jäi selvästi alle aikaisemman nettomenopolun salliman enimmäiskasvun.
Neuvoston mukaan ilman uusia sopeutustoimia on kuitenkin olemassa merkittävä riski siitä, että Suomi ylittää voimassa olevan korjaavan nettomenopolun salliman enimmäiskasvun vuonna 2027 ja varsinkin vuonna 2028, puolustusmenoja koskevasta kansallisesta poikkeuslausekkeesta huolimatta. Lisäksi julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pysyy ennusteiden valossa selvästi yli kolmen prosentin viitearvon.
Tulevalla hallituksella on arviointineuvoston mukaan edessään iso vastuu sekä liiallisen alijäämän korjaamisesta että julkisen talouden laajemmasta tasapainottamisesta.
Arvioissaan neuvosto ottaa kantaa myös puolustusmenoihin. Nyt voimassa oleva poikkeuslauseke päättyy vuoden 2028 lopussa. Arvion mukaan joustoa ei voi hyödyntää enää vuodesta 2029 alkaen.
Jos puolustusmenot halutaan säilyttää aiempaa korkeammalla tasolla, on arviointineuvoston mukaan tehtävä menoleikkauksia tai kasvatettava valtion tuloja.