Monet työpaikat ovat kiristäneet lähityövaatimuksiaan viime kuukausina. Kaikki työntekijät eivät ole ottaneet pakollisia toimistopäiviä ilolla vastaan. Osalla työntekijöistä toimistolle tuleminen voi aiheuttaa jopa ärsyyntymistä, sillä samat työtehtävät pystyisi tekemään yhtä hyvin etänäkin.
Työterveyslaitoksen tutkijan Janne Kaltiaisen mukaan kokemus on ymmärrettävä.
– Monille etätyö on tuonut enemmän autonomiaa, työrauhaa ja joustavuutta arkeen. Jos näitä etuja on saanut hyödyntää vuosia, lähityövaatimusten lisääntyminen voi tuntua menetykseltä, Janne Kaltiainen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa samalla on inhimillistä arvioida työn tekemisen tapoja ennen kaikkea välittömien kokemusten perusteella.
– Jos etäpäivä tuntuu tehokkaammalta ja mukavammalta kuin toimistopäivä, etätyö voi kokonaisuudessaan tuntua paremmalta vaihtoehdolta, Kaltiainen summaa.
Moni työntekijä kokee olevansa etänä tehokkaampi
Monelle työntekijälle etätyö voikin olla tehokkaampi tapa työskennellä. Toimistotyön haitaksi on koettu esimerkiksi hälyinen avokonttoriympäristö sekä se, että toimistolle tultaessa aikaa kuluu esimerkiksi työmatkoihin.
Vaikka toimistopakko ärsyttäisikin, Kaltiaisen mukaan työn tekemistä ei kannata tarkastella vain yhden työpäivän, viikon tai oman työtehtävän suorittamisen näkökulmasta.
Hän muistuttaa, että tutkimuksissa on havaittu, että etätyö voi lyhyellä aikavälillä tukea keskittymistä ja vähentää kuormitusta. Pitkällä aikavälillä vähäisempi kasvokkainen vuorovaikutus voi heikentää yhteisöllisyyttä, luottamusta, oppimista ja tiedonvaihtoa.
– Tämä voi näkyä lopulta myös heikompana yksilön motivaationa ja hyvinvointina.
Siksi Kaltiainen suosittelee suhtautumaan tiukentuviin lähityömääräyksiin kokeilevasti.
– Sen sijaan että lähtisi heti arvioimaan, miksi lähityö on huono asia, voisi myös pohtia, mitä hyötyjä toimistopäivistä voisi omassa työssä saada ja miten se olisi mahdollista, Kaltiainen kannustaa.
Mitä lisäarvoa toimistolle tuleminen tuo?
Etätöihin tottuneet työntekijät ovat pettyneitä kiristyneisiin lähityövaatimuksiin etenkin siksi, ettei toimistolla työskentelyn koeta tuovan työntekoon mitään lisäarvoa. Miksi tulla erikseen toimistolle, jos saman työn voi tehdä yhtä hyvin tai jopa tehokkaammin rauhallisessa etätyöympäristössä?
Kaltiainen muistuttaa, että toimistopäivien lisäarvo syntyy yleensä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Siksi työpaikoilla kannattaisikin panostaa siihen, että toimistopäivillä olisi jokin yhteinen tarkoitus.
– Toimistolle kannattaa ajoittaa esimerkiksi yhteiskehittämistä, ideointia, perehdytystä, mentorointia, asiakastapaamisia tai muita tilanteita, joissa kasvokkainen vuorovaikutus auttaa työtehtävien hoitamisessa. Tutkimuksissa juuri kohtaamisten, tiedonvaihdon ja yhteisöllisyyden on havaittu olevan niitä alueita, joihin etätyö voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa kielteisesti.
Käytännössä tämä ei valitettavasti aina toteudu. Monella työpaikalla toimistopäivät voivat olla käytännössä sitä, että työntekijät istuvat työpisteillään kuulokkeet korvilla erilaisissa etäpalavereissa. Silloin voi tulla vahva vaikutelma siitä, että työntekijöiden patistaminen toimistolle on tosiasiassa turhaa ja sen ainoa tarkoitus on ollut lisätä toimiston käyttöastetta.
Kaltiaisen mukaan tällaisissa tilanteissa pakolliset toimistopäivät voivatkin tuntua turhilta.
Pakollisten toimistopäivien määräämistä on arvosteltu myös merkiksi laiskasta johtamisesta. Arvostelun mukaan silloin ei välttämättä pohdita riittävästi sitä, millaiset työskentelytavat sopivat eri työntekijöille ja työtehtäviin parhaiten, vaan kaikille asetetaan sama lähityövaatimus.
Kaltiaisen mukaan olennaista onkin se, mitä toimistolla konkreettisesti tehdään.
– Sen sijaan toimistolla kannattaa hyödyntää mahdollisuuksia keskustella kollegojen kanssa, ratkoa ongelmia yhdessä, sparrata, oppia toisilta ja vahvistaa ihmissuhteita. Tämä on myös tärkeä johtamiskysymys, hän jatkaa.
Harva työpaikka on kieltänyt etätöitä kokonaan
Vaikka työpaikat ovat kiristäneet lähityövaatimuksia, yksi asia työntekijöiltä helposti unohtuu: harva työnantaja on kieltänyt etätöiden tekemistä kokonaan. Vaikka pakollisia toimistopäiviä on lisätty, osan työviikosta saa monessa paikassa edelleen tehdä etänä.
Tämä on sellainen asia, joka Kaltiaisen mukaan kannattaa muistaa.
– Suomi kuuluu edelleen niihin maihin, joissa asiantuntijatyössä on kansainvälisesti verrattuna paljon mahdollisuuksia hybridityöhön.
Monilla työpaikoilla kyse ei olekaan paluusta täyteen lähityöhön, vaan yrityksestä löytää uusi tasapaino etä- ja lähityön välille. Tästä mallista käytetään usein nimeä hybridimalli.
– Työntekijöiden näkökulmasta on täysin perusteltua kertoa omista kokemuksistaan ja huolistaan. Samalla on hyvä tunnistaa, ettei useimmissa tapauksissa joustavuutta olla poistamassa kokonaan, vaan pikemminkin säätelemässä sen määrää.
Hybridimallissa tasapainotellaan lähi- ja etätyön välillä. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimistolla työskennellään 2–3 päivänä viikosta.
Kaltiainen ei lähde ottamaan kantaa siihen, millainen vaatimus toimistopäivien määrästä on kohtuullinen ja mikä ei. Tätä hän perustelee sillä, että tutkimusten perusteella ei ole olemassa mitään kaikille organisaatioille sopivaa optimaalista lähityöpäivien määrää.
– Sopiva ratkaisu riippuu muun muassa työn luonteesta, yhteistyön tarpeesta, työntekijöiden tilanteista ja organisaation tavoitteista.
Ratkaisun sopivuus voi riippua työntekijän omistakin tarpeista. Toiset työntekijät kokevat suoriutuvansa töistä paremmin etänä, kun taas toiset kaipaavat työpäiviinsä sosiaalisia kohtaamisia.
Älä sorru virheisiin
On olemassa myös tiettyjä virheitä, joita lähityövaatimuksista ärsyyntyneen työntekijän ei kannata tehdä. Kaltiaisen mukaan yksi mahdollinen virhe on jäädä pelkän vastustamisen tasolle.
– Jos työntekijä kokee lähityövaatimukset ongelmallisiksi, asia kannattaa ottaa rakentavasti puheeksi esihenkilön kanssa. Keskustelussa kannattaa tuoda esiin konkreettisia vaikutuksia työn tekemiseen, hyvinvointiin tai esimerkiksi työmatkoihin, Kaltiainen kannustaa.
Toinen virhe on vetäytyä työyhteisöstä.
– Tutkimusten perusteella yksi pitkään jatkuvan ja runsaan etätyön keskeisistä riskeistä liittyy siihen, että osa työntekijöistä ajautuu etäälle työyhteisöstä ja vuorovaikutuksesta. Tällöin saatetaan myös helpommin unohtaa yhteisöllisyyden merkitys ja hyödyt.
Joskus kannattaa pohtia työpaikan vaihtoa
Joskus organisaation lähityökäytännöt ja omat toiveet voivat poiketa niin paljon toisistaan, ettei niitä pysty enää sovittamaan yhteen.
Mikäli toimistolle tuleminen aiheuttaa ylitsepääsemätöntä ärsyyntymistä, työntekijän kannattaa pohtia vaihtoa sellaiseen työpaikkaan, missä hän saa tehdä etätöitä vapaasti.
– En kuitenkaan tekisi tällaisia ratkaisuja hetkellisen ärsytyksen perusteella. Kannattaa ensin arvioida, mistä tunne tarkalleen syntyy.
– Johtuuko se esimerkiksi työmatkasta, heikosta työympäristöstä, arviosta, ettei lähityölle ole perustelua, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta vai jostakin muusta? Miten näitä asioita voisi käsitellä rakentavasti työyhteisössä? Kaltiainen neuvoo pohtimaan.
Toisille etätyö on luontevin tapa työskennellä
Etä- ja lähityön tekemisessä on kyse myös tottumuksesta. Jos työntekijä on vuosien saatossa tottunut etätyöskentelyyn, paluu toimistolle voi ymmärrettävästi tuntua vaikealta. Kaltiaisen mukaan onkin mahdollista, että alkutotuttelun jälkeen osittainen toimistolla työskentely alkaa tuntua jälleen luontevalta.
Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että toisille työntekijöille etätyö sopii paremmin. Tämä seikka on työnantajien lähityölinjauksissa unohtunut.
Kenties työpaikoilla pitäisikin miettiä enemmän sitä, mikä on luontevin ja tehokkain tapa työskennellä. Eikä pelkästään sitä, miten mahdollisimman moni työntekijä saadaan istumaan toimistolle.
– Tärkeintä on löytää työn tekemisen malli, joka tukee työn tuloksellisuutta, organisaation ja työyhteisön tavoitteiden saavuttamista sekä työntekijän hyvinvointia.
Lopuksi Kaltiainen muistuttaa, että lähityö ei sovi kaikille. Taustalla voivat olla esimerkiksi terveyteen, toimintakykyyn tai vaikeaan elämäntilanteeseen liittyvät syyt. Näitä tekijöitä ei välttämättä ole osattu huomioida pakollisia lähityövaatimuksia linjatessa.
Esimerkiksi liikuntarajoitteiselle toimistolle tuleminen voi olla vaikeaa, vaikka hän suoriutuisi vaadittavista työtehtävistä ongelmitta etänä. Silloin toimistolle patistaminen voi tehdä työsuorituksesta jopa heikomman.
LUE MYÖS:
Työntekijät patistetaan takaisin toimistoille – onko edessä irtisanoutumisten aalto?
Kieltäydyitkö lähitöistä? Sinut voidaan irtisanoa
Näkökulma: Etätyöstä tehtiin syntipukki, toimistopakko ei ratkaise ongelmia
Yritysjohtaja tyrmää toimistopakon – merkki laiskasta johtamisesta
