Arkkitehti HS:lle: Tämän vuoksi umpikortteleita tarvitaan

David Sim pitää umpikortteleita resurssitehokkaana rakentamisena.
Helsingin Töölö kuvattuna Helsingissä 12. lokakuuta 2021., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Helsingin Töölö kuvattuna Helsingissä 12. lokakuuta 2021., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Arkkitehti David Sim puolustelee umpikortteleiden rakentamista Helsingin Sanomille. Hänen mukaansa niissä yhdistyvät kaupunkielämän parhaat puolet.

– Siinä toteutuvat pehmeät arvot kuten ihmisen mittakaava, kodikkuus, turvallisuus ja ekologisuus. Siten syntyy helppo, sujuva ja mukava arki.

Hyvä umpikortteli ei ole Simin mukaan liian korkea, vaan sopiva kerrosmäärä on 4-5 kerrosta. Näin taataan, että pihalle tulee riittävästi päivänvaloa. Lisäksi rakennusten pitäisi olla erikokoisia ja mielellään harjakattoisia, jotta niihin voi rakentaa kattoasuntoja.

Samalla umpikortteli on hänen mukaansa resurssitehokas, kun se mahdollistaa monien toimintojen sijoittamisen samalle alueelle. Tämä ratkaisee Simin mukaan kaupunkisuunnittelun suurimman haasteen eli miten yhdistää tiiviys rakentamisen monipuolisuuteen ja monikäyttöisyyteen.

Sim selittää, että umpikorttelissa on lisäksi hyvä, suojaava mikroilmasto.

– Sisällä eivät tuulet tuiverra. Lämpötila on monien mittausten mukaan useita asteita korkeampi kuin esimerkiksi korkeiden pistetalojen välisissä tuulitunneleissa, hän sanoo HS:lle.

Helsingissä on tänä syksynä käyty keskustelua kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen ympäristövaikutuksista sen jälkeen, kun Helsingin kaupunki julkaisi yhdessä Uudenmaan liiton kanssa selvityksen, jossa vertaillaan erilaisia asuinalueita maankäytön sekä kestävän kehityksen näkökulmasta. Selvityksessä todetaan, että väljä rakentaminen vie enemmän maapinta-alaa ja metsäkato voi olla yhteydessä pientaloalueiden rakentamiseen.

Helsingissä umpikortteleita on etenkin vanhoissa kaupunginosissa ja kantakaupungissa. Useissa kaupungeissa umpikortteleita on kaavoitettu myös uusille asuinalueille. Sim suosittelee Helsingin toimivan samoin.

– Samankokoiselle tontille on monta vaihtoehtoa rakentaa, kuten kolme 18–19-kerroksista tornitaloa, kaksi valtavaa 14-kerroksista lamellitaloa, 6–7-kerroksinen jättikortteli tai sitten neljä pienimuotoista nelikerroksista umpikorttelia. Kaikkiin mahtuu saman verran asukkaita, Sim toteaa HS:lle.

Vaikka umpikortteleita rakennetaan Helsingissäkin edelleen, rakentamisessa on viime vuosina korostunut tornitalojen rakentaminen. Simin mukaan umpikortteleiden rakentaminen lisää myös kaupungin vetovoimaisuutta ja houkuttelevat etenkin lapsiperheitä muuttamaan asuinalueille.

Korkeat kulut ja verokohtelu voivat yllättää perillisen.
Entinen pääministeri toivoo keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.
Kokoomuksen Jukka Kopran mukaan uusi tieto kertoo talouden suunnan vahvistumisesta.
Mainos