Arabiemiraattien salainen rooli paljastui – kymmeniä iskuja Iraniin

Maa joutui sodan alussa Iranin ilmahyökkäyksen pääkohteeksi.
Aluksia Arabiemiraattien Sharjahin rannikon edustalla 21. toukokuuta 2026. Iranin mukaan sen valvonta Hormuzinsalmessa ulottuu myös Arabiemiraattien aluevesille. AFP / LEHTIKUVA
Aluksia Arabiemiraattien Sharjahin rannikon edustalla 21. toukokuuta 2026. Iranin mukaan sen valvonta Hormuzinsalmessa ulottuu myös Arabiemiraattien aluevesille. AFP / LEHTIKUVA

Arabiemiraatit toteuttivat kymmenittäin ilmaiskuja Irania vastaan helmikuun lopussa alkaneen sodan alkuvaiheessa. Se jatkoi iskuja vielä päivän huhtikuussa alkaneen tulitauon jälkeenkin, kertoo Wall Street Journal.

Ilmaiskut toteutettiin yhteistyössä Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa. Molemmat toimittivat tiedustelutietoja Arabiemiraateille, kertovat Wall Street Journalin lähteet.

Iskujen kohteina olivat muun muassa Hormuzinsalmessa sijaitsevat Qeshmin ja Abu Musan saaret sekä Persianlahdella sijaitseva Lavanin saaren öljyjalostamo.

Osa Arabiemiraattien iskuista kohdistui lähteiden mukaan Iranin energiainfrastruktuuriin vastauksena Iranin tekemiin iskuihin Arabiemiraattien öljy- ja kaasulaitoksia vastaan.

Arabiemiraattien ja Israelin yhdessä tekemät iskut Asaluyehiin johtivat laajaan kansainväliseen paheksuntaan. Kyseinen Etelä-Iranissa, Persianlahden rannikolla sijaitseva kaupunki on keskeinen energiateollisuuden kohde.

Sen seurauksena Yhdysvallat pyysi Israelia lopettamaan energiainfrastruktuuriin kohdistuvat iskut.

Sotilaallisten iskujen lisäksi Arabiemiraatit on pyrkinyt vahingoittamaan Iranin taloudellisia etuja esimerkiksi sulkemalla Iraniin kytköksissä olevia kouluja Dubaissa sekä epäämällä Iranin kansalaisilta viisumeita.

Iskujen laajuus osoittaa, että Arabiemiraatit on yhä valmiimpi puolustamaan strategisia intressejään. Maan ulkopolitiikka onkin muuttunut riskihakuisemmaksi. Viime vuosina se on käyttänyt sotilaallista voimaa edistääkseen omia tavoitteitaan alueella.

Poimintoja videosisällöistämme

Muiden Persianlahden maiden suhtautuminen Iraniin on ollut huomattavasti varovaisempaa.

Muut alueen maat ovatkin suhtautuneet kielteisesti Arabiemiraattien tekemiin iskuihin. Huhtikuun alussa Saudi-Arabia ilmaisi huolensa Yhdysvalloille siitä, että iskut lisäävät alueen epävakautta sekä riskiä Iranin iskuista muualla alueella.

Saudi-Arabia on pyrkinyt ratkaisemaan alueen konfliktia diplomatian keinoin. Arabiemiirikuntien presidentti Mohammed bin Zayed turhautui sodan alkuvaiheessa Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salmaniin tämän kieltäydyttyä osallistumasta yhteisiin sotilaallisiin toimiin Irania vastaan, Persianlahden alueen virkamieslähteet kertovat.

Arabiemiraatit joutui Iranin ilmahyökkäysten pääkohteeksi, sillä sodan alussa Iran laukaisi sitä kohti yli 2 800 ohjusta ja lennokkia. Määrä oli suurempi kuin mitään muuta maata vastaan, edes Israelia.

Lähteiden mukaan Arabiemiraatit on viime aikoina kuitenkin omaksunut aiempaa sovittelevamman linjan ja pyrkinyt edistämään diplomaattisia ratkaisuja konfliktiin, joka on asettanut sen laajan energiainfrastruktuurin vaaraan.

Sota Irania vastaan on lähentänyt Arabiemiraattien ja Israelin välistä liittolaisuutta. Israel muun muassa lähetti sodan alussa sekä omia joukkojaan että Iron Dome -ilmatorjuntajärjestelmän Arabiemiraattien suojaksi.

Koneen miehistö sai ohjuksesta varoituksen vain puoli sekuntia ennen osumaa.
Hyökkäys nostaa esiin kiusallisia kysymyksiä Yhdysvaltain tukikohtien ilmapuolustuksesta.
Mainos