Keskustan puheenjohtaja ja ex-puolustusministeri Antti Kaikkonen väläyttää muutoksia Suomen puolustukseen. Hän nosti torstaina eduskunnassa järjestetyssä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa esiin mahdollisuuden tarkastella varuskuntaverkkoa uudelleen ja Suomen sodanajan vahvuuden nostamista tulevaisuudessa yli 300 000:nteen.
– Yli vuosikymmen sitten toteutettiin puolustusvoimauudistus, joka vähensi varuskuntien määrää. Sen jälkeen Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalisti. Herää kysymys pitäisikö Suomen varuskuntaverkkoa ja Puolustusvoimiemme toimipisteitä tarkastella uudessa valossa? pohti Kaikkonen avauspuheessaan.
Kaikkosen mukaan ”emme tarvitse välttämättä uusia kiinteitä tukikohtia, ehkä tarvittaessa niitäkin, mutta turvallisuusympäristön muutoksen myötä tarvetta voisi olla uusille sijoittumis-, logistiikka- ja huoltokeskuksille koko valtakunnan alueella liikkuvia joukkojamme varten ja joukkojen vastaanottamista varten.”
– Tiedossa on, että Venäjä vahvistaa omia varuskuntiaan Suomen lähialueilla. Tähän on syytä varautua paitsi valvonnan myös sotilaallisen läsnäolon keinoin. Itäiseen Suomeen ei saa syntyä sotilaallista tyhjiötä. Elinvoimainen ja asuttu itäinen Suomi, jossa Puolustusvoimat ovat läsnä, luo takeita turvallisuudelle, linjasi Kaikkonen.
Kaikkosen mukaan puolustusteollisuuden kapasiteetin nostamisen ohella on yhtä lailla tärkeää suunnata huomiota siihen onko Euroopassa riittävät joukot puolustamaan euroatlanttista aluetta ja arvojamme.
– Monet maat ovatkin ryhtyneet vahvistamaan puolustusvoimiensa joukkoja. Esimerkiksi Saksan tavoitteena on nostaa aktiivipalveluksessa olevien sotilaiden määrä 260 000 sotilaaseen ja kaksinkertaistaa reserviläisten määrä 200 000 sotilaaseen. Suomessakin voisi olla perusteltua tarkastella sodanajan vahvuuden nostamista tulevaisuudessa yli 300 000:een.