Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkäsen mielestä turvallisuuden näkökulmasta Naton jäsenyydelle ei ole vaihtoehtoa.
Hän vastasi Ylen A-Talkin keskustelussa kansanedustaja Erkki Tuomiojalle (sd.), jonka mielestä sotilasliitto Ruotsin kanssa ja Euroopan unionin puolustusyhteistyö olisi parempi ja riittävä vaihtoehto puolustusliiton jäsenyydelle.
– EU:lla on oma solidaarisuuslausekkeensa, jonka velvoittavuus on vähintään samaa luokkaan kuin Naton artikla viiden, Tuomioja sanoi.
Häkkänen oli eri mieltä vaihtoehdoista. Hänen mukaansa turvallisuutta ei kannata rakentaa sen toivon varaan, että EU:sta tulisi puolustusliitto.
– Totta kai vaihtoehtoja on, mutta niiden turvallisuutta lisäävä vaikutus on selvästi vähäisempi kuin Nato-jäsenyydellä. Toki voimme jatkaa nykymallilla ja toivoa, että Euroopan unioni kehittyisi jonkinlaiseksi vahvemmaksi puolustusliitoksi. Se ei tule tapahtumaan, koska kaikki keskeiset EU-maat ovat järjestäneet Naton kautta puolustuksensa. Päällekkäisiä ratkaisuja ei tehdä, kokoomusedustaja sanoi.
– Eikä myöskään Ruotsin kanssa tehtävästä puolustusyhteistyöstä synny sellaista sotilaallista pidäkettä mahdolliselle hyökkääjälle. Tämä on päivänselvä asia. Näitä kumppanuuksia ja EU-yhteistyötä tarvitaan turvallisuuspolitiikassa ja ne täydentävät toisiaan, mutta Nato on täysin selvästi uniikki ratkaisu. Sille ei ole vaihtoehtoa, hän jatkoi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula varoitti, että Naton jäsenenä Suomi voi ajautua ”erilaisiin sotilaallisiin hässäköihin” sekä ei-sotilaallisten aggressioiden kohteeksi. Hän viittasi muun muassa kyberhyökkäyksiin ja terrorismiin.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) muistutti, että suomalaisia sotilaita on jo nyt osallistunut Nato-johtoisiin operaatioihin.
– Suomihan osallistui Afganistanin operaatioon olematta Naton jäsen. Toisaalta Ruotsi osallistui Libyan operaatioon, vaikka se ei ole Naton jäsen, kansanedustaja sanoi Ylellä.
Olennaisin kysymys ei ole hänen mukaansa muutenkaan se, että mihin operaatioihin Suomi osallistuu.
– Naton keskeinen tehtävä on puolustaa Nato-maiden omaa aluetta. Naton jäsenenä Suomen oleellisin tehtävä on puolustaa omaa aluettaan. Tällä tavoin Suomi Naton jäsenenä toisi lisäarvoa koko Euroopan vakaudelle ja turvallisuudelle, Halla-aho sanoi.
Antti Häkkänen muistutti, että Naton rauhanturvaaminen ja muut operaatiot toteutetaan vapaaehtoispohjalta.
– Niihin ei ole muutenkaan kaikki Nato-maat osallistuneet. Näissä harkitaan tapauskohtaisesti, mikä on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti viisasta Suomen näkökulmasta.
Suomi on hänen mukaansa jo nyt osallistunut lähes kaikkiin Nato-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin viimeisen 20 vuoden aikana.
– Olemme vapaaehtoisesti ja vasemmistoliitonkin kannattamana tiettyihin hankkeisiin osallistuneet ja menestyksekkäästi. Olemme edistäneet siellä muun muassa ihmisoikeuksia turvaamalla rauhaa näillä alueilla.
Häkkänen sanoi, että puolustusliiton jäsenyys ei muuttaisi myöskään Suomen puolustuksen perustaa, joita ovat vahva ja koko ajan kehittyvä oma uskottava puolustus ja asepalvelus.
– Täällä nuoret miehet ja naiset käyvät varusmiespalveluksen ja ovat valmiita tarvittaessa tarttumaan myös aseisiin puolustaakseen tätä maata, hän sanoi.
– Tämä on homman ydin jatkossakin, vaikka Natossa olisimmekin.