Kansanedustaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähihistorian käyminen läpi on tärkeää oppimisen takia.
– Historian läpikäyminen on tärkeää, että osaamme tehdä viisaita ratkaisuja tulevaisuudessa. Sen takia tähän pitää suhtautua enemmän pragmaattisesti kuin niin, että sanotaan, että nyt ei ole jälkiviisastelun aika.
– Tätä [historian selvittämistä] käyvät läpi kaikki Euroopan maat tällä hetkellä. Miksi me emme osanneet tulkita venäläistä kulttuuria, historiaa, päätöksentekoa ja hallintoa oikein, Antti Häkkänen totesi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vaalipaneelissa.
Antti Häkkäsen mukaan Euroopan uuden turvallisuusjärjestyksen ”aivan ytimenä on se, miten me voisimme ymmärtää venäläistä yhteiskuntaa paremmin”. Häkkäsen mukaan kokoomus on pitkään kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä rationaalisista syistä.
– Ei kokoomus ole suhtautunut tähän niin, että Venäjä olisi akuutti sotilaallinen uhka, mutta me olemme tiedostaneet, että Venäjä on vuosisatainen uhka Suomelle. Välillä tulee poutasäätä, mutta vaaran hetket voivat tulla yhtäkkiä, Häkkänen sanoi.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) mukaan Suomen pitkää ulkopolitiikan linjaa arvostetaan maailmalla.
– Kyllä meille on aina ollut tärkeää se, että me lähdemme siitä, että Suomi pysyy konfliktien ulkopuolella ja luotamme ennalta ehkäisevään voimaan.
– Kyllä tämä Nato-ratkaisu oli meille luonnollinen askel eteenpäin, Skinnari sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan Suomi ei ole tehnyt samanlaisia virheitä puolustuksessa kuin monet muut Euroopan maat.
– Tällainen itseruoskinta on järkevää ainoastaan siitä lähtökohdasta, että me voisimme toimia paremmin tulevaisuudessa.
– Sen sijaan sen hämmästely tai kaivaminen, kuka on sanonut mitäkin typerää vaikka Naton jäsenyydestä, ei se ole hirvittävän mielekästä, Purra sanoi.
Antti Häkkäsen mukaan Suomi on luottanut liikaa siihen, että Natoon voisi liittyä milloin tahansa.
– Tämä kysymys on äärimmäisen oleellinen, koska Suomessa on ehkä liiankin paljon kuviteltu, että kriisitilanteessa on olemassa joku automaattinen optio [liittyä] nopeasti.
– Tämä ei ole jälkiviisastelua vaan rationaalista ulko- ja turvallisuuspolitiikan peilaamista siihen, miten meidän pitää jatkossa hoitaa asioita. Ei pidä haaveunien varaan rakentaa aivan fataaleja kysymyksiä, Häkkänen totesi.
