Verkkouutiset

Valtiovarainministeri Annika Saarikko eduskunnan täysistunnossa Helsingissä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Annika Saarikko: Talouden kuva on synkkä

Valtiovarainministerin mukaan ensi talvi on "todellinen koetinkivi".

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan Suomen valtion ensi vuoden budjetti on valmisteltu kolmen kansainvälisen kriisin keskellä.

– Käsissämme on nyt Venäjän hyökkäys sekä energiakriisi eikä koronapandemiakaan ole vielä hävinnyt. Valtion ensi vuoden budjetti on valmisteltu näiden kolmen globaalin kriisin keskellä, Saarikko sanoi eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa.

Saarikon mukaan ”Venäjän julma hyökkäys” ravistaa yhteiskuntaa monin tavoin eikä vähiten taloudellisesti. Presidentti Vladimir Putinin käynnistämä energiasota on Saarikon mukaan laukaissut maailmanlaajuisen energiapulan ja rajun hintojen nousun.

– Talouden kuva, se on nyt synkkä, Saarikko sanoi.

Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan Suomen talouskasvu hidastuu ensi vuonna 0,5 prosenttiin. Yritysten nousevat kustannukset, kuluttajien ostovoiman heikentyminen ja nousevat korot syövät luottamusta talouden kehitykseen.

Saarikon mukaan tuleva talvi on ”todellinen koetinkivi kuluttajien kukkarolle sekä yritysten kannattavuudelle ja uusien työpaikkojen syntymiselle”.

– Vaikka edessä on synkkiä pilviä, niin silti totean, ettei talouden äkkinäistä romahdusta kuitenkaan ole näköpiirissä, Saarikko sanoi.

Hallitus ottaa lisää velkaa

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Talousarvion mukainen valtionvelka nousee ensi vuoden lopussa jo noin 146 miljardiin euroon.

Valtiovarainministerin mukaan ensi vuoden budjetin suurin panostus liittyy Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Hallitus esittää muun muassa puolustusmenojen kasvattamista miljardilla eurolla. Tästä suurin osa kohdistetaan puolustusvoimien materiaalihankintoihin.

Turvallisuuden jälkeen budjetin toiseksi suurin kokonaisuus liittyy ministeri Saarikon mukaan kansalaisten tukemiseen nousseiden hintojen keskellä.

– Valtio ei voi eikä sen pidä markkinataloudessa kompensoida kustannuksia kokonaan, mutta kovinta iskua me lievitämme, kuten tekevät myös useat muut maat.

Hallitus valmistelee ja toteuttaa tuloverotukseen määräaikaisen sähkövähennyksen, jonka kautta kuluttajia tuetaan noin 300 miljoonalla eurolla sähkölaskujen maksamisessa. Saarikon mukaan tämä tuki kohdistuu erityisesti niihin omakotiasujiin, joiden sähkölaskut kohoavat kohtuuttomiksi.

Lisäksi hallitus ottaa käyttöön määräaikaisen sähkötuen kotitalouksille, jotka eivät oman tulotasonsa vuoksi voi hyödyntää verovähennystä.

– Näiden toimien lisäksi kaikkia suomalaisia sähkönkäyttäjiä koskee [sähkön] arvonlisäverokannan alentaminen 10 prosenttiin. Nämä toimet ovat määräaikaisia tuleville talvikuukausille, Saarikko sanoi.

Valtiovarainministerin mukaan yleinen hintojen nousu osuu erityisesti lapsiperheisiin, joiden kustannukset ovat keskimääräistä suuremmat.

– Perheiden hyvinvoinnilla on ratkaiseva merkitys Suomen tulevaisuuden kannalta. Tämän takia budjettiin sisältyy parannuksia työttömyysturvan lapsikorotukseen, toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan opintorahan opiskelevien perheiden huoltajakorotukseen ja yksinhuoltajaperheiden lapsilisään.

– Nämä toimet ovat toimia hintojen nousua vastaan tueksi lapsiperheille. Ne ovat täsmä toimia ja ne ovat voimassa määräaikaisesti ensi vuoden, Saarikko sanoi.

Tämän lisäksi kaikille lapsiperheille maksetaan joulukuussa ylimääräinen lapsilisä, joka ei leikkaa toimeentulotukea.

Uutinen päivittyy. 

LUE MYÖS:
Hallitus ottaa uutta velkaa 8,1 miljardia euroa

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS