Saksan entisen liittokanslerin Angela Merkelin talousneuvonantaja myöntää Saksan olleen liian riippuvainen Venäjältä tuodusta energiasta. Asiasta uutisoi FT.
11 vuoden ajan Merkelin erityisavustajana toiminut Lars-Hendrik Röllerin mukaan jälkikäteen ajateltuna Saksan olisi pitänyt pyrkiä monipuolistamaan energianlähteitään. Hänen mielestään venäläisen energian käyttämisellä oli kuitenkin myös hyviä puolia.
– Se mahdollisti vahvan talouskasvun, jolla voitiin kustantaa asioita joihin meillä ei muuten olisi ollut varaa 10-15 vuoden ajan, Röller kommentoi.
Röllerin mukaan Merkelin kädet olivat myös pitkälti sidotut sen jälkeen, kun maa päätti luopua ydinvoimasta vuonna 2011 tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.
– Voitte väitellä oliko se oikea ratkaisu, mutta siihen aikaan siitä [ydinvoimasta luopumisesta] vallitsi yhteiskunnassa konsensus, Röller huomauttaa.
Maassa vastustettiin myös laajalti maan omien energiavarantojen käyttöä vesisärötyksen (fracking) avulla. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi näin ollen venäläinen energia. Riippuvutta ei osattu epäillä, sillä olihan Neuvostoliitto ollut jopa kylmän sodan aikana Länsi-Saksalle luotettava energiantoimittaja.
Jälkikäteen erityisen suurta kritiikkiä on saanut osakseen päätös myöhemmin tuhoutuneesta Nordstream 2 -kaasuputkesta, jonka rakentaminen jatkui huolimatta Krimin miehityksestä ja Venäjän hyökkäyksestä Donbasiin vuonna 2014.
Ennen vuotta 2022 55 prosenttia Saksan maakaasusta tuli Venäjältä. Sodan alkamisen jälkeen Saksa on kuitenkin pyrkinyt pyristelemään irti venäläisestä energiasta. Maa on panostanut uusiutuvaan energiaan ja laajentanut LNG-terminaaleja, joiden kautta Saksaan voidaan tuoda tankkerialuksilla nesteytettyä maakaasua.
Röllerin mukaan LNG-terminaalien rakentaminen olisi ollut erittäin hankalaa ennen Venäjän hyökkäystä silloisen Saksan poliittisen kontekstin vuoksi. Uusiutuvan energian laajentaminen olisi taas törmännyt byrokratiaan ja tavallisten kansalaisten vastustukseen.
Röller kuitenkin myöntää, että nykyisillä tiedoilla Merkelin hallitus olisi todennäköisesti toiminut toisin.
– Jos olisimme tietäneet silloin mitä tiedämme nyt, olisimme tietenkin toimineet eri tavalla, Röller toteaa.