Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, keskusjärjestö STTK, palvelualojen ammattiliitto PAM ja korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava eivät hyväksy irtisanomissuojan heikentämistä. Hallitus antoi henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lakiesityksensä tänään eduskunnalle.
SAK:n mukaan esitys on toteutuessaan merkittävä huononnus ihmisten työsuhdeturvaan, kun työntekijän irtisanomiseksi ei tarvittaisi jatkossa painavaa syytä, vaan pelkkä asiallinen syy riittäisi.
Lakiesitykseen on SAK:n mukaan tullut muutamia parannuksia aiempiin luonnoksiin verrattuna. Esimerkiksi alisuoriutumista irtisanomisperusteena koskeva erillinen säännös on poistettu. Myös hallituksen aiemmin esittämät lievennykset varoituskäytäntöihin ovat jääneet pois.
– Orpon hallituksen esitys toisi lisää epävarmuutta työntekijöiden elämään. SAK vastustaa siksi esitystä jyrkästi, SAK:n juristi Katariina Sahlberg sanoo tiedotteessa.
– Lakiesitys ei ainoastaan poista viittausta painavaan syyhyn, vaan se sisältää muitakin huononnuksia. Nykyisin työnantajalla on esimerkiksi velvollisuus ennen irtisanomista selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Hallitus haluaa esityksellään kumota tämänkin säännöksen pääosiltaan, Sahlberg sanoo.
STTK:n mukaan työllistämiskynnystä ei pidä madaltaa työntekijöiden oikeuksia heikentämällä. Irtisanomisen helpottaminen ei ole tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa työttömien määrä on hyvin korkea.
– Irtisanomisen helpottaminen vaikuttaisi kaikkiin työsuhteessa oleviin palkansaajiin kaikenkokoisilla työpaikoilla, vaikka ehdotusta on perusteltu nimenomaan pk-yritysten työllistämisen edellytysten parantamisella. Lakimuutoksen työllisyysvaikutukset taas ovat epäselviä tai olemattomia, STTK:n juristi Inka Douglas sanoo tiedotteessa.
PAM pitää hallituksen tänään antamaa esitystä irtisanomissuojan heikentämiseksi ideologisena, haitallisena ja tasa-arvoa heikentävänä.
– Orpon ja Purran hallitus jatkaa valitsemallaan tiellä: Se luo omilla toimillaan lisää epävarmuutta työmarkkinoille, mikä on omiaan heikentämään luottamusta ja talouskasvua, sanoo tiedotteessa PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.
Rönni-Sällinen jatkaa, että Pohjoismaissa on perinteisesti haettu tasapainoisia ratkaisuja. Esimerkiksi Tanskassa on alhainen henkilöperusteinen irtisanomiskynnys, mutta vastapainona korkea työttömyysturva. Lisäksi Tanskassa on panostettu paljon työttömien palveluihin.
– Lakimuutos aiheuttaa tilanteen, jossa henkilöperusteinen irtisanomissuoja vaihtelee toimialojen välillä ja lähinnä naisvaltaisten alojen vahingoksi. Tämä on hallitukselta tietoinen valinta, sanoo PAMin juristi Sanna Mannonen.
Nykyisestä asiallisen ja painavan syyn edellytyksestä on sovittu useimmissa teollisuuden ja kuljetusalojen valtakunnallisissa työehtosopimuksissa. Irtisanomissuoja heikkenisi PAMin mukaan siksi käytännössä matalapalkkaisilla ja sekä aloilla, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä.
Akava painottaa, että nykyinen lainsäädäntö ja sitä koskeva vakiintunut oikeuskäytäntö luovat pohjan työntekijän työsuhdeturvalle.
– Hallituksen tavoitteena on madaltaa irtisanomiskynnystä. Tämä tavoite kuitenkin jätetään merkittävältä osin myöhemmän oikeuskäytännön varaan, mikä vähentää työntekijän henkilöön liittyvien irtisanomissäännösten ennakoitavuutta. Lakimuutosten merkitys täsmentyy vasta useiden vuosien kuluttua sitä mukaa, kun syntyy oikeuskäytäntöä, sanoo Akavan juristi Hannele Fremer.
– Työpaikoilla ja viime kädessä tuomioistuimissa joudutaan tarkastelemaan, mitä ehdotetut lakimuutokset tarkoittavat erilaisissa irtisanomistilanteissa. Lakimuutokset lisäävät valvovien viranomaisten ja tuomioistuinten työn määrää. Ne heikentävät ennakoitavuutta ja työntekijöiden työsuhdeturvaa. Työllisyysvaikutukset on arvioitu pieniksi, Fremer jatkaa tiedotteessa.
Myös Akava on tyytyväinen lain jatkovalmistelussa tehtyihin muutoksiin, joiden mukaan alisuoriutumisesta erillisenä irtisanomisperusteena ei säädetä ja varoituksenantomenettelyä koskeva sääntely säilyy ennallaan.
