Ammattiliitosta eroamalla voi säästää jopa 800 euroa vuodessa

Ammattiliitosta eroaminen ja pelkkään työttömyyskassaan liittyminen voi tuoda palkansaajalle jopa 800 euron vuotuisen säästön, ilmenee Verkkouutisten esimerkkilaskelmasta. Laskelma on nähtävillä tämän artikkelin lopussa.

Taustalla on vuoden alussa voimaan tullut muutos, jossa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistui. Muutos on saanut monet pohtimaan liiton jäsenyyden kustannuksia suhteessa saatuihin hyötyihin. Liitot tarjoavat jäsenilleen esimerkiksi oikeudellista apua ja edunvalvontaa, mutta kaikille jäsenille palveluiden arvo ei välttämättä vastaa jäsenmaksun tasoa.

Moni kuuluu ammattiliittoon ennen kaikkea ansiosidonnaisen työttömyysturvan takia. Toisin kuin usein ajatellaan, etuus ei kuitenkaan edellytä liiton jäsenyyttä eikä sitä maksa liitto, vaan työttömyyskassa. Silti ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta käytetään monesti harhaanjohtavaa nimitystä ”liiton rahat”. Kassaan voi liittyä ilman liittoa.

Työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat edelleen verovähennyskelpoisia, ja ne ovat selvästi liittojen jäsenmaksuja matalampia. Avoimissa kassoissa, kuten YTK:ssa, A-kassassa ja Aariassa, vuosimaksut liikkuvat noin 70–100 eurossa. Alakohtaisissa kassoissa maksut voivat olla tätäkin pienempiä.

Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat liitolle

Sen sijaan monien ammattiliittojen jäsenmaksu määräytyy kiinteänä prosenttiosuutena palkasta. Käytännössä se tarkoittaa, että mitä suurempi on palkka, sitä enemmän joutuu maksamaan liiton jäsenyydestä.

Esimerkiksi Teollisuusliiton noin yhden prosentin jäsenmaksu tarkoittaa 3 500 euron kuukausipalkalla noin 420 euroa vuodessa ja 5 000 euron palkalla 600 euroa vuodessa. Ero pelkkään työttömyyskassaan kuulumiseen on tällöin noin 300–500 euroa vuodessa.

Palvelualojen ammattiliitto PAMissa (1,5 prosentin jäsenmaksu) 3 500 euron palkalla jäsenmaksu on noin 630 euroa vuodessa. Ero kassajäsenyyteen nousee yli 500 euroon. 5 000 euron palkalla ero nousee yli 800 euroon vuodessa.

Tehyssä (1,1 prosenttia) vastaavat erot ovat hieman pienempiä, mutta edelleen satoja euroja vuodessa. Jos jäsen siirtyy esimerkiksi edullisempaan alakohtaiseen Sotekassaan (jäsenmaksu 42 euroa vuodessa), säästö voi nousta yli 600 euroon vuodessa.

Suuremmilla palkkatasoilla erot kasvavat edelleen, koska liittojen maksut nousevat tulojen mukana, mutta kassojen maksut pysyvät pääosin kiinteinä.

Jäsenmaksuja vertailtaessa on kuitenkin huomioitava, että ammattiliitot tarjoavat työttömyyskassoja laajempia palveluita, kuten edunvalvontaa ja oikeudellista apua. Näiden arvo ja tarpeellisuus riippuvat työntekijän omasta tilanteesta ja siitä, kokeeko jäsen saavansa maksulleen vastinetta.

Alla olevaan taulukkoon on koottu liittojen jäsenmaksujen suuruudet 3 500 ja 5 000 euron kuukausipalkoilla, ja verrattu niitä avoimien työttömyyskassojen jäsenmaksuihin.

Jäsenmaksujen suuruus vuodessa

Hintatiedot ovat peräisin työttömyyskassojen ja ammattiliittojen verkkosivuilta. Taulukon koonti: Ville Mäkilä / Verkkouutiset.

LUE MYÖS:
Työtön voi saada tuhansia euroja enemmän kuin töissä käyvä – näin se on mahdollista

Uhkaako ay-liittoja jäsenkato? Näin liitot varautuvat – ”Voi johtaa radikalisoitumiseen”

Ay-jäsenmaksuihin satoja euroja vuodessa – mitä maksuille saa vastineeksi?