Ranskalainen kontra-amiraali Cédric Chetaille varoittaa Venäjän muodostamasta uhasta merenalaisille kaapeleille Ouest-Francen haastattelussa.
Ydinsukellusveneitä komentanut ja nykyisin Ranskan asevoimien yhteisen digitaalisen johtoportaan johtajana toimiva Chetaille pitää merenalaista infrastruktuuria yhtenä länsimaiden suurista haavoittuvuuksista. Kyse on tietoliikenne- ja sähkökaapelien lisäksi kaasu- ja öljyputkista.
Hänen mukaansa riippuvuus infrastruktuurista vain kasvaa energiansiirron, tietoliikenteen ja tekoälyn kehityksen vuoksi.
Erityisen keskeisiä ovat valtamerten pohjassa kulkevat tietoliikennekaapelit. Chetaille nostaa haavoittuviksi alueiksi muun muassa Pohjois-Euroopan rannikon, Taiwanin ympäristön sekä Punaisenmeren suulla sijaitsevan Bab al-Mandebin salmen.
Chetaillen mukaan Kremlin toiminta on selvästi tunnistettavissa, vaikka viime vuosien kaapelivaurioita Itämerellä ei hänen mukaansa ole pystytty osoittamaan minkään valtion tai järjestön tekemiksi.
Hän huomauttaa Venäjän niin sanotun tieteellisen laivaston kartoittaneen laajasti merenalaista infrastruktuuria. Venäjällä on hänen mukaansa lisäksi kehitetty teknisiä kykyjä, joita voidaan käyttää tällaisissa operaatioissa.
Harjoitus lähellä Huippuvuoria
Amiraali mainitsee keväällä Huippuvuorten läheisyydessä tapahtuneen venäläisen vedenalaisen operaation. Norjan, Britannian ja Yhdysvaltain merivoimat estivät venäläisiä aluksia viemästä harjoitustaan loppuun kriittisten merenalaisten yhteyksien läheisyydessä.
Operaation taustalla oli Venäjän puolustusministeriön GUGI-yksikkö, joka vastaa syvänmeren operaatioista ja käyttää tehtäviinsä erikoistuneita sukellusveneitä ja vedenalaisia aluksia.
Chetaille pitää tapausta esimerkkinä siitä, että Venäjällä harjoitellaan kykyjä, joita voitaisiin käyttää kaapeleihin kohdistuvissa operaatioissa.
Ongelmana on hyökkäysten vaikea todistettavuus. Merenpohjan laajoilla alueilla tapahtuvan toiminnan seuraaminen on hankalaa, ja tekijän luotettava tunnistaminen voi olla vaikeaa vielä vaurion syntymisen jälkeenkin.
– Syvät merenpohjat ovat uusi konfliktien toimintaympäristö, jossa hyökkääjällä on vahva etulyöntiasema, Chetaille sanoo.
Suuri katkos voisi koetella yhteiskuntaa
Tietoliikenneverkkoihin on rakennettu vaihtoehtoisia yhteyksiä, joten yhden kaapelin katkeaminen ei yleensä pysäytä internetliikennettä esimerkiksi Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. Cédric Chetaille varoittaa tilanteesta, jossa useita yhteyksiä katkaistaisiin samaan aikaan.
– Emme tiedä, miten järjestelmä reagoisi, jos suuri osa merenalaisista kaapeleista katkeaisi, hän sanoo.
Suomenlahdella on viime vuosina vaurioitunut useita merenalaisia sähkö- ja tietoliikenneyhteyksiä. Joulukuussa 2024 vaurioituneen Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -sähköyhteyden korjaaminen maksoi kymmeniä miljoonia euroja.
Chetaillen mukaan infrastruktuurin suojaaminen edellyttää sekä vastapuolen alusten jatkuvaa seurantaa että uusia teknisiä ratkaisuja. Kaapeleihin voidaan hänen mukaansa asentaa valvontajärjestelmiä, niitä voidaan haudata merenpohjaan ja niiden tarkkaa sijaintia voidaan suojata nykyistä paremmin.
Keskeistä on valtioiden yhteistyö. Yksittäinen maa ei pysty valvomaan valtavia merialueita tai suojaamaan kaikkia merenpohjan yhteyksiä yksin.
Chetaillen mukaan länsimaiden merivoimat ovat jo tiedostaneet uhan, mutta merenalaisen infrastruktuurin suojaaminen vaatii vielä nykyistä enemmän voimavaroja ja valppautta.