Venäjä kehittää kykyä iskeä vedenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin. Brittiläinen RUSI-ajatuspaja arvioi uhkan koskevan erityisesti tietoliikennekaapeleita, energiainfrastruktuuria ja Naton merenalaisia valvontajärjestelmiä.
Arvio perustuu julkisten tietojen ohella eurooppalaisilta tiedustelupalveluilta saatuihin Venäjän hallinnon salaisiin asiakirjoihin. RUSI:n mukaan asiakirjat vahvistavat huolta siitä, että Kreml ei kehitä merenalaisia kykyjä vain yksittäisiä iskuja varten, vaan osaksi laajempaa sotilaallista suunnittelua.
Keskeisessä roolissa on puolustusministeriön syvänmeren tutkimuksen pääosasto GUGI. Se tunnetaan yhtenä Venäjän asevoimien salaisimmista yksiköistä.
GUGI:n tehtäviin kuuluu merenpohjan sodankäynti, vedenalaisten tietoliikenneyhteyksien salakuuntelulaitteiden asentaminen, infrastruktuurin vahingoittaminen sekä Venäjän omien valvonta- ja navigointijärjestelmien rakentaminen.
Yksikkö on tehnyt vuodesta 2023 lähtien tiivistä yhteistyötä sotilastiedustelu GRU:n kanssa. Tämän seuraukesna miehitetylle Krimille on perustettu 235. erikoiskoulutuskeskus, jonka tehtävänä on kouluttaa merelliseen sabotaasiin miehittämättömillä järjestelmillä myös suurissa syvyyksissä.
Kokeneita merisabotaasin osaajia
RUSI:n mukaan yksikköön on värvätty kokeneita merisabotaasin osaajia muun muassa laivaston erikoisjoukoista, merijalkaväestä ja GUGI:n alaisista yksiköistä.
Koulutuksessa yhdistyvät syvänmeren toiminta, miehittämättömät järjestelmät, peiteoperaatiot ja vedenalaisen vakoilulaitteiston asentaminen.
Moskova voisi käyttää operaatioissa kolmansia osapuolia eli sijaistoimijoita. Tällöin iskujen valmistelu ja toteutus voitaisiin naamioida niin, ettei Venäjän osallisuus olisi helposti todistettavissa.
Pienet miehittämättömät vedenalaiset laitteet voitaisiin kuljettaa toiminta-alueelle jopa siviilialuksilla.
Erityisen haavoittuvia ovat RUSI:n mukaan syvällä kulkevat tietoliikennekaapelit, joilla on vain vähän fyysistä suojaa. Niiden korjaaminen vaatii erikoisaluksia, joita on rajallisesti. Myös korjausalukset voisivat joutua iskujen kohteiksi.
– Samanaikainen hyökkäys useita tällaisia kaapeleita vastaan voisi aiheuttaa vakavan kriisin, RUSI arvioi.
Vaikutukset voisivat ulottua siviili-internetin, finanssijärjestelmän, pilvipalveluiden, viranomaisviestinnän ja sotilaallisen johtamisen häiriöihin. Suurin uhka ei ole yksittäinen kaapelivaurio, vaan useiden iskujen samanaikaisuus ja korjauskyvyn rajallisuus.
Uhka laajasta konfliktista
RUSI arvioi, että tällainen operaatio olisi erityisen merkittävä täysimittaisen sotilaallisen konfliktin alkuvaiheessa.
Sen tarkoituksena voisi olla johtamis- ja varayhteyksien lamauttaminen samalla tavalla kuin Venäjä pyrki häiritsemään satelliittiviestintää hyökätessään Ukrainaan helmikuussa 2022.
Toinen mahdollinen kohde ovat Naton sukellusveneiden valvontajärjestelmät, erityisesti niin sanottu GIUK-aukko Britannian, Grönlannin, Islannin ja Norjan välillä. Se on keskeinen alue Venäjän sukellusveneiden pääsylle Pohjois-Atlantille.
Venäjän panostukset viittaavat siihen, että Moskova varautuu pitkään tavanomaiseen konfliktiin Naton kanssa. Tällaisessa tilanteessa transatlanttisten yhteyksien ja merikuljetusten häirintä olisi Venäjälle sotilaallisesti tärkeää.