Amerikkalaisarvio: Ukrainan Nato-jäsenyys vaatii vielä ponnisteluja

Vilnan huippukokouksessa otettiin Andrew Michtan mukaan merkittäviä askelia eteenpäin.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Vilnan Nato-kokouksessa viime viikon keskiviikkona. AFP/LEHTIKUVA/PETRAS MALUKAS
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Vilnan Nato-kokouksessa viime viikon keskiviikkona. AFP/LEHTIKUVA/PETRAS MALUKAS

Naton keskiviikkona päättyneen Vilnan-huippukokouksen tuloksista on esitetty julkisuudessa ristiriitaisia arvioita. Osa kommentaattoreista on pitänyt kokouksen linjauksia varsinkin Ukrainan suhteen pettymyksenä, kun taas toiset ovat painottaneet, että kokonaisuutena valtiojohtajien tapaaminen oli sittenkin menestys.

– Minun näkemykseni on, että Naton olisi pitänyt tehdä enemmän ja vähintäänkin määritellä pitävä aikataulu Ukrainan tuomiselle puolustusliittoon, nimekäs amerikkalainen turvallisuuspolitiikan tutkija Andrew Michta kirjoittaa Twitterissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Ukraina sai löyhän sitoumuksen siitä, että jonakin ajankohtana tulevaisuudessa maa on Natossa. Tältä osin Vilnan huippukokous jäi vajaaksi. Oli kuitenkin merkittäviä myönteisiä asioita: Turkki poisti esteen Ruotsin pääsyltä liittokuntaan, hän toteaa.

– Lisäksi vahvistettiin kolme uutta alueellista puolustussuunnitelmaa ja muita suunnitelmia sisältäen nimenomaiset suorituskykyjä koskevat tavoitteet. Tämä saattaa olla muutoksen hetki Naton palauttamisessa takaisin juurilleen kollektiiviseksi puolustusliitoksi. Kaksi prosenttia bkt:sta on nyt puolustusmenojen minimitaso.

Andrew Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.

Merkittäviä onnistumisia

Päätöstä Nato-maiden puolustusteollisuuden jälleenrakentamissuunnitelmasta Michta pitää yhtenä Vilnan tärkeimmistä saavutuksista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Nyt edessä on Naton todellinen testi – suunnitelmien ja lupausten toteuttaminen on nimittäin toki varsinkin joukkojen perustamisen osalta kiinni siitä, antavatko hallitukset siihen tarvittavan rahoituksen, hän sanoo.

– Huippukokous oli kyllä sikäli pettymys, että se ei tarjonnut selvää polkua ja aikataulua Ukrainan Nato-jäsenyydelle. Se kuitenkin tuotti myös useita merkittäviä onnistumisia. Nyt huomio tulisi keskittää eurooppalaisen Naton uudelleen aseistamista koskevien sitoumusten täytäntöönpanoon ja Ukrainan auttamiseen voittoon, hän toteaa.

– Vilnan huippukokouksen lopputulos on katkera pala niille meistä, jotka kannattavat Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Politiikka on kuitenkin mahdollisuuksien taidetta. Kyse ei ole siitä, että Ukraina ei olisi valmis liittymään, vaan siitä, että on useita Nato-maita, jotka eivät ole valmiita hyväksymään Ukrainaa. Meillä on siis edelleen työtä tehtävänä.

Euroopassa Venäjän muodostama uhka tiedostetaan William Taylorin mukaan selvemmin kuin Washingtonissa.
Kremlin propagandan omaksumisaste vaikuttaa venäläissotilaan julmuuteen ja sotimishaluun, kertoo tuore tutkimus.
Asiantuntijan mukaan lakimuutoksen vastustajat ovat osoittaneet täydellistä ymmärtämättömyyttä ydinasepelotteesta.
Mainos