Tulevaisuudessa verinäytteestä määritettävät Alzheimerin tautiin liittyvät merkkiaineet voisivat mahdollistaa taudin varhaisemman toteamisen. Tällöin ennaltaehkäisevä hoito osattaisiin kohdentaa oikeille henkilöille taudin ollessa vielä lievä, kertoo Turun yliopiston tutkimus.
Väestön ikääntyessä Alzheimerin tauti ja muut dementoivat sairaudet yleistyvät. Oireiden ilmenemiseen johtavat tautiprosessit käynnistyvät jo vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin kognitiiviset toiminnot, eli esimerkiksi muisti, heikkenevät.
Uutena tuloksena tutkijat havaitsivat, että jos tautiin liittyvät merkkiaineet olivat koholla henkilön vanhemmilla, etenkin äidillä, se näytti olevan yhteydessä suurempiin merkkiaineiden pitoisuuksiin myös keski-ikäisillä jälkeläisillä.
Lisäksi tutkijat totesivat munuaissairauden olevan yhteydessä kohonneisiin merkkiaineiden pitoisuuksiin jo keski-ikäisillä.
Alzheimerin taudin riskiä lisäävä APOEe4-geeni oli sekin tutkimuksen mukaan yhteydessä korkeampiin aivojen merkkiainepitoisuuksiin vanhemmalla iällä, mutta ei vielä keski-iässä.
Tulevaisuudessa verinäyte auttaa Alzheimerin taudin toteamista
Viime aikoina on tullut mahdolliseksi tunnistaa Alzheimerin tautiin liittyvät merkkiaineet verinäytteen avulla. Tulevaisuudessa tämä olisi kustannustehokas menetelmä niiden henkilöiden tunnistamiseen, joilla on suurin riski sairastua ja joille ennaltaehkäisevät hoitomuodot pitäisi erityisesti kohdentaa.
– Alzheimerin tautiin liittyvän beta-amyloidipatologian toteaminen vaatii vielä tällä hetkellä kuvantamistutkimuksen tekemistä tai aivoselkäydinnestenäytteen ottamista. Viime vuosina on kuitenkin kehitetty ultrasensitiivinen mittausteknologia, joka mahdollistaa Alzheimerin tautiin liittyvien aivoista peräisin olevien merkkiaineiden määrittämisen laskimoverinäytteestä, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Suvi Rovio Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta tiedotteessa.
Verinäytteen avulla ei ole vielä mahdollista yksiselitteisesti todeta Alzheimerin tautia, sillä tulosten tulkintaan sovellettavia yhtenäisiä viitearvoja ei toistaiseksi ole määritetty. Lisäksi on epäselvää, mitkä sekoittavat tekijät vaikuttavat Alzheimerin tautiin liittyvien merkkiaineiden pitoisuuksiin veressä.
Siksi verinäytteestä tehtyjen määritysten tulkinnassa saatettaisiin tehdä virhepäätelmiä.
– Jotta verestä määritettäviä Alzheimerin tautiin liittyviä merkkiaineita voidaan tulevaisuudessa käyttää luotettavasti taudin diagnosoinnissa, tarvitaan lisää tutkimustietoa erilaisista väestö- ja ikäryhmistä viitearvojen määrittämiseksi, sanoo Rovio.
Tutkimuksessa Alzheimerin tautiin liittyvät merkkiaineet määritettiin 41–56-vuotiailta tutkittavilta ja heidän 59–90-vuotiailta vanhemmiltaan saaduista verinäytteistä. Yhteensä tutkimukseen osallistui 2 051 henkilöä.
– Alzheimerin tautiin liittyvien aivoista peräisin olevien merkkiaineiden pitoisuuksia on tähän mennessä tutkittu pääasiassa vain vanhemmilta henkilöiltä. Tutkimuksemme tarjoaa uutta tietoa merkkiaineiden pitoisuuksista ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä jo keski-iästä lähtien, sanoo Sydäntutkimuskeskuksen erikoistutkija Marja Heiskanen Turun yliopistosta.
Tutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa, valtakunnallista Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimusta. Tutkimustulokset on julkaistu Lancet Healthy Longevity -julkaisusarjassa.
