Wagner-yksityisarmeijan johtajan Jevgeni Prigožinin ja hänen kakkosmiehensä Dmitri Utkinin väkivaltaisella kuolemalla ei venäläistaustaisen ranskalaisen politiikan tutkijan Anna Colin Lebedevin mukaan ole Vladimir Putinin asemaa vakauttavaa vaikutusta.
– Vakauttamisen logiikka olisi edellyttänyt Wagner-johtajien asettamista syytteeseen, vangitsemista ja tuomitsemista. Jos lähdemme siitä, että kyseessä oli salamurha, metodin valitseminen ei kerro siitä, että Venäjän valtio olisi hyvässä kunnossa ja luottaisi instituutioihinsa, Paris Nanterren yliopistossa työskentelevä Colin Lebedev sanoo ranskalaislehti Le Mondelle.
Jos Venäjän hallinto toimisi normaalisti, kesäkuussa kapinaan noussut Prigožin olisi hänen mukaansa ilman muuta vangittu.
– Mutta oliko ajatus hänen vangitsemisestaan sietämätön? Pidettiinkö häntä uhkana hallinnolle? Valitut keinot eivät missään nimessä ole sellaisen valtion tai hallinnon keinoja, joka luottaa instituutioihinsa, Colin Lebedev toteaa.
– Wagnerin kapina antoi vaikutelman, että Kreml on heikko ja levoton. Tällainen salamurha ei viesti minkäänlaisesta rauhoittumisesta. Putin vaikutti kapinan aikaan hyvin järkyttyneeltä, huolestuneelta ja jopa pelokkaalta. Se, että kapina päättyi neuvotteluteitse, ei suinkaan osoittanut, että viranomaiset olisivat hallinneet tilannetta. Viranomaiset, kuten poliisi ja asevoimat, joiden tehtävänä on puolustaa vallitsevaa poliittista järjestelmää, pysyivät passiivisina Wagnerin etenemisen edessä, ja lopulta päädyttiin neuvotteluihin, järjestelyyn. Hallinto ei näyttäytynyt sellaisena, joka kykenisi tukahduttamaan kapinan noin vain.
Samaan aikaan, kun Wagner on pyritty kapinan jälkeen alistamaan Venäjän puolustushallinnon alaisuuteen, Venäjän parlamentti on Colin Lebedevin mukaan hyväksynyt lainsäädännön, joka antaa kuvernööreille valtuudet alueellisten puoliyksityisten armeijoiden perustamiseen ja jopa kannustaa siihen.
– Saatamme siis pian nähdä tietyillä Venäjän alueilla aseellisia joukkoja, joiden taistelijoille ei aseteta mitään erityisiä vaatimuksia. Laki ei edellytä, että heidän olisi oltava ammattisotilaita tai varusmiehiä tai että heillä ei saisi olla rikosrekisteriä. Tämä on täysin kuvernöörien harkintavallassa, hän sanoo.
– Yksityiset sotilasyritykset ovat Venäjän lainsäädännön mukaan edelleen laittomia, mutta näitä alueellisia armeijoita perustetaan ”erikoistuneen valtionyhtiön” statuksella. Venäjän lainsäätäjät osaavat hämärtää käsitteitä, ja toisinaan se johtuu myös epäpätevyydestä. Tämä laki laadittiin ja hyväksyttiin kapinan jälkeen. Olisi voinut olettaa, että sotilaalliset voimat olisi keskitetty takaisin valtion käsiin, jotta yksityiset toimijat eivät enää koskaan riskeeraisi toimia Prigožinin tavoin, mutta asia menikin aivan toisin päin, hän toteaa.