Uusi A-klinikkasäätiön Addiktiokysely kertoo, että vastaajista 62 prosenttia ei pidä alkoholin myyntiä kotiin kuljetettuna hyvänä asiana. Samaan aikaan kansalaisilla on huoli lasten turvallisuudesta ja perheiden alkoholihaitoista.
Suomalaisten suhtautuminen alkoholin kotiinkuljetukseen on tiukka. Vain 23 prosenttia pitää alkoholin myyntiä kotiinkuljetuksella hyvänä asiana. Lisäksi 69 prosenttia suomalaisista arvioi, että alkoholin kotiinkuljetus pahentaa lasten kokemaa turvattomuutta ja aikuisten alkoholiongelmia.
Vastuullista alkoholipolitiikkaa kannattavien määrä on noussut. Alkoholin myyntiin ja anniskeluun liittyvien rajoitusten säilyttämistä kannattaa tänä vuonna enemmän vastaajia kuin 2023.
Kellonaikarajoitusten säilyttämistä tukee nyt 66 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2023 luku oli 55 prosenttia. Myös anniskelupaikkojen rajoitusten säilyttämistä kannattaa 58 prosenttia vastaajista, mikä on selvä kasvu kahden vuoden takaiseen 49 prosenttiin.
– Suomalaisten asenteet ovat muuttuneet nopeasti, ja tämä näkyy nyt selvästi tutkimustuloksissa. Kotiinkuljetuksen vaikutuksia lapsiin ja perheisiin ei voida sivuuttaa, kun enemmistö suomalaisista pitää sitä riskinä. Poliittisten päättäjien tulisi kuunnella tätä viestiä, toteaa A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki.
Lisäksi 73 prosenttia vastaajista katsoo, ettei julkisuudessa liioitella aikuisten alkoholin käytön lapsille aiheuttamia ongelmia. Tämä osoittaa, että suomalaiset tiedostavat alkoholin vaikutukset perheiden hyvinvointiin ja että ongelmien laajuus on tunnustettu.
– Huoli perheiden alkoholihaitoista on laajasti jaettu eikä kyse ole pelkästä mielikuvasta, sanoo Jouhki.
Riippuvuudet koskettavat perheitä ja työyhteisöjä
Addiktiokysely tuo esiin, kuinka syvästi alkoholiongelmat vaikuttavat perheisiin ja työyhteisöihin. Suomalaisista 23 prosenttia kertoi tunnistaneensa alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia omassa lähipiirissään.
Työyhteisöissä riippuvuusongelmien kohtaaminen on vaikeaa, sillä vain 33 prosenttia kokee, että voisi ottaa työkaverin alkoholiongelman puheeksi.
Samalla kun 50 prosenttia vastaajista katsoo, että ongelmien käsittely työpaikalla kuuluu ensisijaisesti työterveyshuollon tehtäviin, 22 prosenttia vastaajista eväisi alkoholiongelmaisilta osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
– Tämä tulos viittaisi siihen, että osa suomalaisista ei näe riippuvuuksia sairautena vaan itse aiheutettuna ongelmana. Riippuvuudet eivät ole yksilön heikkoutta, vaan ne koskettavat monia suomalaisia tavalla tai toisella. Alkoholipolitiikan pitäisi keskittyä ehkäisemään alkoholihaittoja, ei lisäämään alkoholin saatavuutta kotiovelle asti, sanoo Jouhki.
– Kaiken lisäksi päihdepalvelujen saatavuuteen ei kiinnitetä läheskään riittävästi huomiota, hän jatkaa.
Addiktiokyselyn toteuttaneen Verianin tutkimusjohtaja Mikko Hormio pitää tuloksia merkittävinä.
– Vaikka muutokset eivät ole dramaattisia, ne osoittavat selvästi, että suomalaiset eivät yksiselitteisesti halua alkoholin sääntelyn vapauttamista. Erityisesti huoli lasten ja perheiden hyvinvoinnista korostuu – ihmiset ymmärtävät, että alkoholin saatavuuden lisääminen kotiinkuljetuksella ei tapahdu ilman seurauksia, hän sanoo.
Addiktiokyselyn 2025 toteutti Verian A-klinikkasäätiön toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1 016 suomalaista 14.–19.2.2025. Tulokset on vakioitu vastaamaan sukupuoli- ja ikäjakaumaa sekä puoluekannatusta.
