Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kirjoittaa ministeriön kolumnissa, että viime kuukausina lähes joka areenalla on ihmetelty, miten meillä voi olla satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita samaan aikaan, kun avoimia työpaikkoja on ennätysmäärin.
Samaa voi ihmetellä myös syyskuun työllisyysluvuista, joissa työttömiä työnhakijoita oli 232 900 ja tekijää etsiviä avoimia työpaikkoja kokonaisuudessaan 171 500.
Pylkkäsen mukaan työmarkkinoiden toimivuuteen pitäisi panostaa nykyistä enemmän.
– Kohtaanto-ongelmaa voi lähteä etsimään työnhakijasta, työnantajasta ja myös työnvälittäjästä. Syitä ongelmaan voi löytää kaikilta kolmelta.
Pylkkäsen mukaan työttömien työnhakijoiden keskeisimpiä ongelmia ovat taloudelliset kannusteet sekä vajaa osaaminen tai työkyky.
– Koska suuri osa avoimista työpaikoista on osa-aikaisia ja määräaikaisia, lyhytkestoinen ja riittämätöntä toimeentuloa tarjoava työsuhde ei ole läheskään aina houkutteleva. Monet pelkäävät sitä, miten tulot muuttuisivat työsuhteen päätyttyä. Työttömyysetuuksiin liittyy karensseja ja ansiosidonnaisen turvan uudelleenarviointia ja byrokratiaa. Sama pätee myös asumistukeen ja sen määräytymiseen, hän kirjoittaa.
– Työttömän työnhakijan työkunto tai osaaminen on myös saattanut ruostua tai vanhentua teknologioiden kehittyessä. Monille työnhakijoille myös liian pitkä työmatka voi asettua työnhaun esteeksi, Pylkkänen jatkaa.
Toiseksi Pylkkäsen mukaan ikä ei useinkaan ole työnhakijalle ongelma, mutta monissa tapauksissa työnantaja näkee sen haittana. Ikäsyrjintä ei ole millään tavalla uusi ongelma vaan pikemminkin jo väistyvä, mutta silti sitä tapahtuu yhä.
– Työnantaja saattaa myös asenteellisesti ja ennakkoluuloisesti syrjiä ulkomaalaistaustaista työvoimaa kielitaidottomuuteen tai muihin työn vaatimuksiin vedoten.
Kolmanneksi pohjoismainen työvoimapalvelumalli pyrkii useilla yhteydenotoilla saamaan vauhtia työnvälitykseen, mutta satoja tuhansia työttömiä ja työpaikkoja on mahdoton yhdistellä pelkästään ihmisvoimin.
– Siksi tekoäly ja digitaaliset sovellukset on valjastettava nopeasti työnvälitykseen kohtaamisten mahdollistamiseksi, Pylkkänen toetaa.
Pylkkäsen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön analyysit kertovat, että jopa 130 000 työsuhdetta on jäänyt syntymättä, kun työ ei ole löytänyt tekijäänsä.
– Koko kansantalouden kannalta sanon, että meillä ei ole tähän varaa. Työikäisen väestön määrä vähenee vuosi vuodelta. Kohtaanto-ongelmaa pitää ryhtyä ratkaisemaan heti ja joka suunnasta käsin.