Tasavallan presidentti Alexander Stubb osallistui keskiviikkona rauhaa Ukrainassa käsittelevään kokoukseen. Tilaisuuteen osallistuivat Stubbin ohella muiden Euroopan maiden johtajat.
– Erinomainen keskustelu Yhdysvaltain presidentin ja [Ukrainan presidentin], Volodymyr Zelenskyin ja eurooppalaisten johtajien kanssa, Stubb viestitti etäkokouksen jälkeen viestipalvelu X:ssä.
Hänen mukaansa työskentelemme yhdessä tulitauon sekä kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi.
– Olemme Ukrainan tukena, Stubb painottaa.
Kokous järjestettiin ennen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän diktaattori Vladimir Putinin tapaamista Alaskassa.
– Seuraavat viikot saattavat olla ratkaisevia, Stubb päätti kirjoituksensa.
Myöhemmin keskiviikkona Kultarannassa pitämässään tiedotustilaisuudessa Stubb kertoi, että kokouksissa alleviivattiin viittä yhteistä periaatetta. Ne ovat Ukrainan:
– Ukrainan mukana oleminen neuvotteluissa.
– Ensin tulitauko, sitten rauhanneuvottelut.
– Ukraina neuvottelee ja päättää alueistaan.
– Ukraina tarvitsee vahvat turvatakuut, joihin Venäjällä ei ole veto-oikeutta.
– Paineen ylläpito ja pakotteiden lisääminen Venäjää kohtaan, jos Alaskan neuvottelut eivät tuota tulosta.
Stubb uskoo, että Trumpin neuvottelutaktiikka Putinin kanssa tulee olemaan tiukka.
– Ei kannata aliarvioida hänen neuvottelukykyjään, Stubb sanoi Kultarannassa.
Ukraina ei ole suostumassa Venäjän vaatimuksiin
Putinin ja Trumpin tapaaminen pidetään 15. elokuuta Alaskan suurimmassa kaupungissa Anchoragessa. Venäläisen RBK:n mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajat keskustelevat Ukrainan konfliktin rauhanomaisen ratkaisun vaihtoehdoista sekä muista Venäjän ja Yhdysvaltojen yhteistyön osa-alueista.
Tiedossa on, että Venäjä edellyttää edelleen saavansa itselleen Donetskin ja Luhanskin maakunnat, joita se on yrittänyt vallata vuodesta 2014 alkaen aluksi valheellista separatistiliikettä tukemalla ja nukkehallituksia perustamalla. Vuonna 2022 pari päivää ennen täysmittaisen hyökkäyksen aloittamista Putin ilmoitti ensin tunnustavansa maakuntien itsenäisyyden ja sitten ”hyväksymällä” maakuntien nukkehallitusten esittämät ”pyynnöt” Venäjään liittymisestä. Viime kesänä Putin lisäsi aluevaatimuksien listaan Hersonin ja Zaporižžjan alueet.
Naton pääsihteeri Mark Rutte kommentoi perjantain kokousta ennakoiden viime sunnuntaina uutiskanava ABC:lle, että jotkin alueet voidaan tunnustaa tai hyväksyä Venäjän haltuun de facto mutta ei de jure. De facto tarkoittaa tosiasiallista, de jure juridisesti virallista.
Rutten kommentointi on herättänyt runsaasti tyrmistystä. Zelenskyi on sanonut että Ukraina ei voi luopua omista alueistaan, ja esimerkiksi Latvian entinen ulkoministeri Gabrielus Landsbergis kutsui länsimaita ”Ukrainan de facto -tappion arkkitehdeiksi”.
Miehityksen suhteen sivuun katsominen arka paikka Baltian maille, jotka jäivät toisen maailmansodan päätteeksi Josif Stalinin johtaman Neuvostoliiton miehittämiksi useiksi vuosikymmeniksi.
LUE MYÖS:
Venäjältä lähtee Alaskaan muitakin, aluevaatimuksia verrataan Baltian miehitykseen
Artikkelia päivitetty 13.8.2025 kello 20.03 tiedotustilaisuuden tiedoilla.
Erinomainen keskustelu @Potus, @ZelenskyyUA ja eurooppalaisten johtajien kanssa.
Työskentelemme yhdessä tulitauon sekä kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi. Olemme Ukrainan tukena.
Seuraavat viikot saattavat olla ratkaisevia.
— Alexander Stubb (@alexstubb) August 13, 2025
