Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomi ei suhtautunut Venäjän uhkaan riittävän vakavasti Georgian sodan eikä Krimin valtauksenkaan jälkeen.
Presidentti Stubb on antanut pitkän haastattelun Viron yleisradio ERR:n Pealtnägija-ajankohtaisohjelmalle. Kyseessä on Viron katsotuin televisio-ohjelma.
Stubbilta kysytään ymmärsivätkö länsimaiset poliitikot Venäjän uhan Georgian sodan aikaan vuonna 2008. Stubb toimi tuolloin Suomen ulkoministerinä ja osallistui Venäjän ja Georgian välisiin tulitaukoneuvotteluihin.
– Emme olleet niin virolaisia kuin meidän olisi pitänyt olla, Stubb sanoo ERR:lle ja viittaa siihen, että Viro varoitti jo tuolloin Venäjästä.
Stubb kertoo haastattelussa pitäneensä suomalaisille suurlähettiläille puheen elokuussa 2008. Puhe tunnetaan nykyään Stubbin 080808-puheena, ja se herätti aikanaan kohua Suomessa. Stubb arvosteli puheessaan Venäjää poikkeuksellisen suorasanaisesti. Suomessa tällaiseen ei ollut totuttu.
– Vaadin jälleen keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä. Tuota puhetta kritisoitiin Suomessa voimakkaasti, hän muistelee.
– Ajattelenko, että olimme liian pehmeitä? Kyllä. Olimmeko vuonna 2014 liian pehmeitä? Kyllä. Mutta reagoimmeko vuonna 2022 oikein? Vastaus siihen on kyllä, Stubb sanoo.
Vuosi 2014 viittaa Venäjän Krimin valtaukseen ja sodan aloittamiseen Itä-Ukrainassa. Vuonna 2022 Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, minkä jälkeen Suomi päätti hakea Naton jäsenyyttä. Suomi liittyi puolustusliittoon keväällä 2023.
Stubb sanoo haastattelussa myös, ettei hän olisi palannut politiikkaan ilman Venäjän hyökkäyssotaa.
– En istuisi tässä tuolissa, ellei Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan, Stubb sanoo haastattelussa.
Stubb arvioi myös, että Ukrainan asema on nyt parempi kuin vuosi sitten.
– En näe Ukrainaa heikkenemässä, vaan pikemminkin Venäjän heikkenemässä. Taloudellisesti ja sotilaallisesti, Stubb sanoo.
Stubb korostaa, että lännen on jatkettava Ukrainan tukemista. Hänen mukaansa rauha olisi paras vaihtoehto, mutta sen esteenä on Venäjän haluttomuus päättää sotaa.
LUE MYÖS:
Kremlin päätös voi laukaista protestit Venäjällä