Tanskalainen sotilasasiantuntija Anders Puck Nielsen arvioi, että Venäjällä mahdolliset protestit eivät synny köyhtymisestä tai sodan rasituksesta vaan tilanteista, joissa valtio muuttaa äkillisesti ihmisten arkea.
Nielsenin mukaan lännessä on pitkään oletettu, että venäläiset nousisivat vastarintaan, jos turvallisuus ja elintaso heikkenevät. Ukrainan sodan myötä elintaso ja turvallisuus ovat heikentyneet ilman laajamittaisia protesteja.
Kreml tiukensi sortotoimia huomattavasti keväällä 2022 ja murskasi kaikki sodanvastaiset mielenilmaukset äärimmäisen väkivaltaisesti. Vähäisestäkin sotatoimien arvostelusta voi saada pitkän vankeustuomion.
Selitystä on lisäksi haettu passiivisesta sopeutumisesta, jolla tarkoitetaan kansalaisten keskittymistä omaan selviytymiseen huolimatta huonosta hallinnosta. Sekään ei Nielsenin mukaan riitä, koska Venäjällä on nähty paikallisia protesteja, jotka ovat joskus pakottaneet viranomaiset perääntymään.
Hän pitää uskottavimpana teoriaa, jota kutsutaan “aggressiiviseksi liikkumattomuudeksi”. Sen mukaan venäläiset eivät ole passiivisia vaan pyrkivät aktiivisesti säilyttämään nykytilan, koska heidän arkensa perustuu erilaisiin kiertotapoihin ja epävirallisiin ratkaisuihin.
– Ihmiset tietävät, miten järjestelmä toimii ja miten sitä kierretään. Siksi he pelkäävät muutosta enemmän kuin huonoa nykytilaa, Nielsen kuvaa analyysissaan.
Tämä tarkoittaa, että protesteja syntyy todennäköisimmin silloin, kun valtio puuttuu juuri näihin arjen toimintamalleihin.
Tällainen tilanne voi hänen mukaansa olla nyt käsillä. Venäjän viranomaiset ovat kiristäneet internetin valvontaa tasolle, jota ei ole aiemmin nähty. Tavoitteena on käytännössä sallittujen verkkopalvelujen lista, jonka ulkopuolelle jäävä sisältö estetään.
Samalla pyritään tukahduttamaan VPN-yhteyksiä, joilla rajoituksia on aiemmin kierretty. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että monet arkipäiväiset palvelut toimivat huonosti tai eivät lainkaan. Sosiaalinen media, pankkipalvelut ja verkkokaupat katkeilevat.
Anders Puck Nielsenin mukaan juuri tämä tekee tilanteesta poikkeuksellisen.
– Kyse ei ole vain sensuurista vaan siitä, että koko arjen infrastruktuuri muuttuu epäluotettavaksi, hän arvioi.
Jo nyt merkkejä tyytymättömyydestä on nähty. Osa tunnetuista venäläisistä vaikuttajista ja bloggaajista on arvostellut rajoituksia avoimesti. Myös aiemmin poliittisesti passiiviset hahmot ovat ottaneet kantaa.
Nielsen ei pidä uskottavana väitteitä, että kyse olisi Kremlin ohjaamasta kampanjasta. Hänen mukaansa kritiikki osuu liian suoraan niihin muutoksiin, jotka uhkaavat kansalaisten arkea.
Laajempi tausta liittyy Ukrainan sotaan ja Venäjän taloustilanteeseen. Nielsen arvioi, että Kremlin on jatkossa pakko tehdä lisää päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisten elämään. Internetin kiristäminen voi olla vasta alkua.
Siksi nykykehitystä kannattaa asiantuntijan mukaan seurata tarkasti, vaikka protestit jäisivät alkuvaiheessa pieniksi.