Euroopan ja Yhdysvaltojen välisessä suhteessa on pelastettava se, mikä pelastettavissa on, linjaa tasavallan presidentti Alexander Stubb brittilehti Telegraphin haastattelussa.
Vielä vuosi sitten Stubb sanoi Telegraphin haastattelussa uskovansa, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kärsivällisyys Vladimir Putinin suhteen on ehtymässä. Jos Putin ei suostuisi tulitaukoon, Stubb arveli Trumpin asettavan Venäjälle ankaria pakotteita.
Näin ei käynyt. Päin vastoin, Trump on nyt poistamassa pakotteita.
– Olen nyt pessimistisempi, oikeastaan realistisempi, Stubb harmittelee.
Toisaalta tilannekin on toinen. Stubb huomauttaa, että rauhanneuvottelut ovat edelleen pöydällä ja että keskusteluissa Yhdysvaltojen antamista turvatakuista on saavutettu edistystä. Ukrainan tilanne taistelukentällä on myös parempi kuin viime vuonna. Venäjä on paikoin joutunut jopa vetäytymään.
– Viimeisen kolmen kuukauden aikana Ukraina on onnistunut tappamaan yli 90 000 venäläissotilasta, mikä on huomattavasti enemmän verrattuna venäläisten tappamiin ukrainalaisiin, Stubb huomauttaa.
– Venäläiset eivät pysty värväämään sotilaita samaan tahtiin kuin he menettävät niitä.
Ukrainan kannalta negatiivista on kuitekin Iranin sota.
Stubb sanoo, että ennen sotaa Venäjän talous kärsi. Talouskasvu oli olematonta, valuuttavarannot olivat ehtyneet ja ohjauskorko oli kohonnut 16 prosenttiin sekä inflaatio kaksinumeroisiin lukuihin. Venäjä ei pystynyt edes maksamaan kaikkia sotilaiden palkkoja. Julkistalouden alijäämä oli kohoamassa 71,6 miljardista eurosta 112,2 miljardiin.
– Mutta nyt öljyn hinnan noustessa ja pakotteiden poistuessa emme olekaan varmoja, ja tällä on negatiivinen vaikutus, Stubb harmittelee.
Erityisesti Yhdysvaltojen Venäjä-pakotteiden keventäminen on Stubbista ”erittäin vahingollista”. Pakotteet ovat olleet tehokas tapa painostaa Venäjää luopumaan hyökkäyssodastaan.
Financial Times onkin arvioinut, että amerikkalaispakotteiden keventäminen tuo Venäjän sotakassaan joka päivä 130 miljoonaa euroa lisää.
Nähtäväksi jää, palautetaanko pakotteet Iranin sodan päättymisen jälkeen. Mahdollista on, että keventäminen jää pysyväksi.
– Minulla ei ole kristallipalloa. Tässä vaiheessa emme tiedä, Stubb tiivistää.
Yleisesti Iranin sota osoittaa Stubbin mukaan, kuinka Yhdysvaltojen suhde liittolaisiinsa on muuttunut perustavanlaatuisesti.
– Sanon tämä amerikkamielisenä ja vannoutuneena transatlantistina. Meidän on käsiteltävä maailmaa sellaisena kuin se on, eikä sellaisena, kuin toivomme sen olevan, Stubb tiivistää.
– Ennen vanhaan, kun Yhdysvallat oli hyväntahtoinen johtava suurvalta, se neuvotteli liittolaistensa kanssa [ennen interventiota] Libyasta, Irakista ja Afganistanista, ja se pyrki saamaan hyväksynnän YK:n turvallisuusneuvostolta. Jos se ei onnistunut, se toimi liittolaistensa kanssa. Tällä kertaa Yhdysvallat on toiminut yksin tai Israelin kanssa, liittolaisiaan informoimatta.
Stubbin viesti onkin tyly. Yhdysvallat ei ole enää sama hyväntahtoinen johtava suurvalta. Se on muuttunut. Uusi Yhdysvallat on edelleen vahva, mutta ei samalla tavalla liittolaisistaan riippuvainen.
Tasavallan presidentti erottaa toisistaan myös kaksi Yhdysvaltojen uuteen politiikkaan kytkeytyvää termiä, joista toinen on Maga-ulkopolitiikka. Siinä kyse on ideologiasta.
– Se on globalisaation vastainen, kansainvälisten instituutioiden vastainen, Euroopan vastainen, tai ainakin EU-vastainen, Stubb listaa.
– Toinen on Amerikka ensin. Se on politiikkaa, ei ideologiaa. Kansallisen turvallisuuden strategian mukaan nokkimisjärjestys on selvä.
Amerikka ensin -politiikka keskittyy läntiseen pallonpuoliskoon. Toisena tulee indopasifinen alue. Eurooppa on kolmantena, Lähi-itä neljäntenä ja viimeisenä on Afrikka.
Samalla Yhdysvaltojen ja Euroopan väliseen suhteeseen on kasvamassa railo. Länsi on jakautunut.
Tämä on Stubbin mukaan todellisuus, jonka kanssa Euroopan on nyt elettävä.
– Viestini eurooppalaisille ja amerikkalaisille ystävilleni on, että ei heitetä lasta pesuveden mukana. Pelastetaan se, mikä transatlanttisesta kumppanuudesta on pelastettavissa, kuten Nato ja puolustus, ja ollaan kohteliaasti eri mieltä tariffeista, ilmastonmuutoksesta ja muista asioista, Stubb tiivistää.
Toisaalta Stubb on optimistinen sen suhteen, että heiluri heilahtaa tulevaisuudessa myös vastakkaiseen suuntaan. Ilman liittolaisia ei voi olla johtava suurvalta.
Tasavallan presidentti kertoo olleensa Iranin sodan alkamisen jälkeen yhteydessä Trumpiin. Hän ei kuitenkaan sano, mistä presidenttikaksikko tarkalleen ottaen puhui.
– Voin kertoa vain, että suomalaisesta näkökulmasta katsoen yritän valita taisteluni. Minun sotani on sota Ukrainassa, Stubb toteaa.