Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhui Finlandia-talolla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Helsinki+50-konferenssissa.
– Vuonna 2021 edeltäjäni, presidentti Sauli Niinistö, ehdotti konferenssin järjestämistä Helsingin päätösasiakirjan ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Tavoitteena oli kunnioittaa Helsingin henkeä ja pohtia, miten nykyiset ja tulevat turvallisuuskeskustelut voisivat hyötyä sen perinnöstä, Stubb aloitti puheenvuoronsa.
Neljä vuotta sitten maailma oli Stubbin mukaan hyvin erilainen kuin tänään.
– Jännitteet olivat jo kasvamassa. Yhä useampi maailman johtaja näytti turvautuvan entistä enemmän voimaan ja pakottamiseen tavoitteidensa saavuttamiseksi, kunnioittaen yhä vähemmän yhteisiä sääntöjä ja vuoropuhelua. Silti kukaan ei olisi voinut kuvitella, että eurooppalainen maa hyökkäisi naapurinsa kimppuun ilman provokaatiota ja aloittaisi täysimittaisen sodan Euroopan sydämessä, presidentti sanoi.
– Emme olisi voineet uskoa, että eurooppalainen maa yrittäisi laajentaa rajojaan ja tehdä päätöksiä toisen maan puolesta asevoimin. Mutta olkaamme rehellisiä: Venäjä aloitti tämän kaavan jo elokuussa 2008 hyökätessään Georgiaan, hän jatkoi.
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 merkitsi Stubbin mukaan käännekohtaa maailmanhistoriassa.
– Emme tiedä tarkalleen, mihin maailma on menossa. Mutta tiedämme, että se on muuttumassa. Paluuta entiseen ei ole. Eurooppa on muuttunut pysyvästi.
Minkäänlaisten suhteiden rakentaminen Venäjän ja muun Euroopan välille on Stubbin mukaan mahdollista vasta, kun Ukrainassa on saavutettu oikeudenmukainen ja kestävä rauha.
– Nuo uudet suhteet tulevat kuitenkin olemaan hyvin erilaiset kuin ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua. Historiaa ei voi kääntää taaksepäin. Venäjä rikkoi kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita, presidentti sanoi.
Suomi ei Stubbin mukaan hyväksy etupiirien ja voimankäytön maailmaa.
– Suomessa valinta on kristallinkirkas. Haluamme jatkaa Euroopan rakentamista yhteisten sääntöjen ja periaatteiden varaan, vuoropuhelun ja yhteistyön kautta. Meidän on myös toimittava sanojemme mukaisesti.
– Euroopassa meidän on puolustettava näitä periaatteita kaikessa toiminnassamme. Yhteisten periaatteiden rikkomista ei saa sietää. Aggressioon on vastattava. Samalla on varmistettava, ettei aggressioon vastaaminen riko periaatteita entisestään. Demokratian uhkia ei saa torjua epädemokraattisin keinoin, hän jatkoi.