Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.), ihmettelee miksi ehdotus eläkekatosta nousee aina uudelleen tuhkasta. Hän pitää ideoita suurimpien eläkkeiden rajaamisesta populismina.
– Miten tämä eläkekattoidea nousee kuolleista kuin feenixlintu? Täyttä populismia, Partanen kirjoittaa X-alustalla.
– Jos tulisi eläkekatto, tarkoittaisi se myös eläkemaksukattoa. Koska eläkemenot edelleen kasvavat, nousisivat pieni- ja keskituloisten eläkemaksut. Sitäkö keskusta haluaa? Partanen kysyy.
Eläkekattoa ovat esittäneet aiemmin vasemmistoliitto ja keskusta. Hiljattain Labore, joka on SDP:tä lähellä oleva tutkimuslaitos, toi keskusteluun oman esityksensä eläkekatoksi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen vahvisti keskiviikkona Ilta-Sanomille, että puolue tavoittelee edelleen eläkekattoa ”kaikkein suurimpiin eläkkeisiin”. Kurvisen mukaan kyse on oikeudenmukaisuustoimesta.
SDP:n ryhmänjohtaja Tytti Tuppurainen puolestaan sanoi, että puolue ei kannata eläkekattoa, mutta on valmis kiristämään verotusta, jotta suurituloiset eläkeläisetkin saadaan talkoisiin.
– Solidaarisin keino on kiristää korkeimpien eläkkeiden verotusta, ja SDP on valmis tarkastelemaan tätä vaihtoehtoa osana ensi kauden sopeutuksia.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra tyrmäsi eläkekaton IS:ssä. Yksi esillä olleista malleista on toteuttaa se siten, että suurituloisten eläkemaksut eivät alenisi, mutta silti kertynyt eläke jäisi pienemmäksi.
– Jos ihminen maksaisi edelleen eläkemaksuja, mutta niiden vastineeksi ei enää kertyisi eläkettä, maksu muuttuisi käytännössä lisäveroksi, Kopra totesi.
Suomessa suurta eläkettä saavat vain harvat. Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna keskieläke oli 2100 euroa ja mediaanieläke eli yleisin eläke 1 900 euroa.
LUE MYÖS:
Taloustieteilijä eläkekatosta IL:ssä: Olisi loukkaus oikeusvaltiota kohtaan