Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja, taloustieteen tohtori Juha Tervala sanoo Iltalehdessä, että ehdotus jo maksussa oleviin työeläkkeisiin kohdistuvasta eläkekatosta on ristiriidassa perustuslain omaisuudensuojan kanssa.
Tervalan mukaan eläkekaton toteuttaminen joko verotuksen tai eläkejärjestelmän muutosten kautta kohtaisi merkittäviä oikeudellisia ongelmia.
Viime viikolla Työn ja talouden tutkimus Labore julkaisi eläkekattolaskurin, jossa esimerkkinä käytettiin 6200 euron kuukausittaista eläkekattoa. Eläkeläisten maksamat verot huomioiden nettosäästöksi mallissa tulisi yli 110 miljoonaa euroa vuodessa.
Laboren esittämässä veromallissa eläkekaton ylittävä osa eläketulosta verotettaisiin kokonaan pois. Tervalan mukaan kyse olisi käytännössä sadan prosentin marginaaliverosta.
– Se on kaikkein erikoisin ratkaisu. Sehän ottaisi yli menevän eläkkeen kokonaan verona, Tervala sanoo.
Hänen mukaansa ansaittu työeläke kuuluu perustuslain turvaaman omaisuudensuojan piiriin.
– Se olisi myös loukkaus tietyllä tavalla oikeusvaltiota vastaan: ihmiset ovat maksaneet eläkemaksuja, heille maksetaan tietyn suuruinen eläke, ja nyt takautuvasti ilmoitetaan, että tuleekin eläkekatto.
Toinen vaihtoehto olisi muuttaa eläkejärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä, jolloin eläkemaksuja ei enää otettaisi palkansaajilta ja työnantajilta tietyn työeläkerajan tultua täyteen. Tämä romahduttaisi Tervalan mukaan eläkemaksutulot eikä palvelisi tavoitetta vahvistaa julkista taloutta.
Hän viittaa Eläketurvakeskuksen aiempaan arvioon, jonka mukaan paine nostaa eläkemaksuja kohdistuisi tällöin muihin palkansaajiin.
LUE MYÖS:
Vasemmistoliitto ja keskusta löysivät toisensa eläkekatossa