Turvallisuuspoliittinen epävarmuus ja etenkin presidentti Donald Trumpin toistuvat puheet Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin voivat vielä ajaa Islannin EU:n jäseneksi. Näin uskoo Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt, Islannin jäsenyysneuvottelujen uudelleen aloittamista koskevan kansanäänestyksen kynnyksellä.
Kansanäänestys pidetään elokuun 29. päivä. Bildt, joka toimi itse pääministerinä Ruotsin jäsenyysneuvottelujen aikana 1990-luvulla, kirjoittaa aiheesta Project Syndicaten kolumnissaan.
Bildt muistuttaa Islannin hakeneen EU-jäsenyyttä jo finanssikriisin aikoina vuonna 2010, mutta keskeyttäneen neuvottelut kolme vuotta myöhemmin. Nyt unionin ulkopuolella pysyttelemisestä on tullut saarivaltiolle geopoliittinen- ja ekonominen haavoittuvuus, hän kirjoittaa.
Islannin EU-keskustelua hallitsee tällä hetkellä etenkin turvallisuuspolitiikka. Maa on Naton perustajajäsen, mutta 390 000 asukkaan valtiolla ei ole omaa armeijaa.
– Kukaan ei voi ennustaa, mitä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo tehdä naapurissa sijaitsevan Grönlannin suhteen, sitähän hän yhä havittelee. Mutta hänen hallintonsa ailahteleva ja ennalta arvaamaton turvallisuuspolitiikka on epäilemättä tehnyt Islannista aiempaa haavoittuvamman. Tammikuussa Trumpin ehdokas Yhdysvaltain Islannin-suurlähettilääksi, ilmeisesti presidentin aluepyrkimysten innoittamana, vitsaili, että Islannista pitäisi tehdä Yhdysvaltain 52. osavaltio, ennen kuin perääntyi nopeasti puheistaan (on syytä huomata, että EU oli valmis puolustamaan Grönlantia), Bildt kirjoittaa.
– Lisäksi kauppasotien aikakaudella EU:n tulliliiton ulkopuolella oleminen tekee Islannista haavoittuvamman. EU:n ja Kiinan kaltaiset suuret taloudet pystyvät reagoimaan Trumpin hallinnon oikkuihin vastatoimilla, mutta pienillä talouksilla ei ole samanlaista neuvotteluvoimaa.
Mikäli islantilaiset päättävät palata neuvottelupöytään, ennustaa Bildt jäsenyysprosessista nopeaa. Britannian EU-eron jälkeen kalastuskaan tuskin nousee ongelmaksi, ex-pääministeri uskoo. Islannin EU-jäsenyys pakottaisi ruotsalaisen mukaan todennäköisesti myös Norjan uudelleenarvioimaan asemansa, sillä jääminen Liechtensteinin kanssa samaan ryhmään tuskin houkuttelee tässä maailmantilanteessa.