Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen korvaavasta mallista on syntynyt eripura.
Korvaavia ratkaisuja hakenut työryhmä luovutti torstaina raporttinsa työministeri Arto Satoselle (kok.).
Raportti ei ollut yksimielinen. Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät eriävän mielipiteen työryhmän loppuraporttiin.
Työryhmä esittää ratkaisuiksi lainapohjaisen mallin luomista, opintotuen kehittämistä, opintovapaalain uudistamista, työnantajien roolin kasvattamista, työn ohessa tapahtuvan oppimisen kehittämistä sekä tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien ja oppisopimuksen entistä laajempaa hyödyntämistä.
SAK, Akava ja STTK ilmoittavat, että eivät kannata opintotukeen tai lainaan perustuvaa mallia aikuiskoulutustuen tilalle. Järjestöt myös ilmoittavat, ettei niiden tekemiä esityksiä ole hyväksytty työryhmän ehdotuksiksi.
Palkansaajajärjestöt katsovat, että työryhmän työskentely ja työryhmän loppuraportin ehdotukset eivät vastaa työryhmän toimeksiantoa, joka perustuu aikuiskoulutustuen lakkauttamiselle ja sitä korvaavien keinojen löytämiselle.
Järjestöt nostavat eriävässä mielipiteessään esille vakavan huolen katkoksesta, joka on tulossa aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja mahdollisten korvaavien etuusmallien toteuttamisen väliin.
Myös työantajajärjestöiltä tuli torstaina kritiikkiä työryhmän ehdotuksille.
– Ehdotukset ovat riittämättömiä, sillä ne eivät ota huomioon aloja, joissa ammattioikeudet, tehtävät ja henkilöstörakenne on määritelty lailla, katsovat yksityistä ja julkista sote-, kasvatus- sekä koulutusalaa edustavat työnantajajärjestöt Hyvinvointiala HALI ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Sivistysala ry (Sivista).
HALI, KT ja Sivista korostavat, että viime vuosina valtio on lisännyt merkittävästi eri palvelualojen henkilöstömitoituksia ja kelpoisuusehtoja tarkentavaa lainsäädäntöä. Tämän vuoksi myös jo alalla olevat joutuvat suorittamaan aiempaa enemmän uusia tutkintoja.
– Jos aikuiskoulutustuki lakkautetaan hallituksen esittämän aikataulun mukaan ilman korvaavaa järjestelmää, se voi heikentää kriittisesti kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön saatavuutta sote-, kasvatus-, opetus- ja pelastusaloilla. Näillä aloilla aikuiskoulutustukea on käytetty eniten, työnantajajärjestöt toteavat lähettämässään tiedotteessa.
Suomen Yrittäjät puolestaan ehdottaa oppisopimuksen joustavoittamista korvaamaan aikuiskoulutustuen jättämää aukkoa. Yrittäjät esittää raportin täydentävässä lausumassa oppisopimukseen liittyvän työtuntimäärän alentamista viidellä tunnilla 20 tuntiin viikossa.