Ukrainan mahdollisen tulitaukosopimuksen taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, millainen rauha Ukrainaan saadaan aikaan, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
Vaihtoehtoina analyysissään hän tarkasteli USA:n johdolla ”väkisin runnottua” ja Venäjän ehdoilla tehtyä rauhaa, jonka todennäköisyys on tällä hetkellä hieman suurempi, sekä kestävän rauhan sopimusta. Kummallakin vaihtoehdolla ovat omat positiiviset vaikutuksensa talouteen, mutta eri tavoilla.
– Jos Ukraina jää ilman turvatakuita, taloudelliset vaikutukset ovat aika lailla peilikuva verrattuna tilanteeseen, jossa Ukraina saa riittävät turvatakuut, Kuusisto kuvaili Danske Bankin tilaisuudessa.
Jos Venäjä voi sanella rauhanehdot, Yhdysvallat saattaisi purkaa Venäjä-pakotteita hyvinkin nopealla aikataululla, mikä toisi myös EU-toimijoille lisää liikkumavaraa pakotteiden suhteen. Kuusiston mukaan ne maat Euroopassa, jotka tähänkin saakka ovat lipsuneet pakotteiden noudattamisessa, voisivat tarttua tilaisuuteen. Energiakauppaa Venäjän kanssa saatettaisiin pyrkiä jatkamaan.
Puolustuksen vahvistamisessa kiirehdittäisiin myös vielä enemmän, mikäli Ukraina jäisi ilman turvatakuita, mikä osaltaan toisi lisäbuustia taloudelle.
– Puolustusmenot ovat kuitenkin yksi kasvun ajuri riippumatta siitä, mikä on rauhan pysyvyys, Kuusisto toteaa.
Vastaavasti jos rauha olisi kestävä, ukrainalaiset sotaa paenneet saattaisivat palata kotimaahansa innokkaammin kuin heikon rauhan tilanteessa. Ukrainalaisten paluumuutto ei Kuusiston mukaan ole kuitenkaan Euroopan talouden kannalta kohtalonkysymys, sillä heidän osuutensa työvoimasta on sen verran pieni.
Ukrainan jälleenrakennuksen on arvioitu maksavan yli 500 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
– Yksityiset sijoittajat ovat ehkä skeptisempiä lähtemään Ukrainaan, jos rauhan ei ajatella olevan pysyvä.
Kuusisto on myös selvittänyt sitä, millainen kuilu sekä EU:hun että Natoon kuuluvilla mailla olisi kiriä 3,5 prosentin puolustusmenotavoitteeseen bruttokansantuotteesta. Vain yhdellä maalla Euroopassa on aidosti taloudellista liikkumavaraa tähän: Tanskalla, jolla on selkeästi ylijäämäinen budjetti.
– Enemmän on sitten niitä maita, jossa EU:n velka- ja vajesäännöt paukkuvat ihan reippaasti tällä hetkellä.
EU:ssa on kuitenkin jo esitetty ideoita, miten puolustusmenojen kasvu rahoitetaan.
Kuusisto huomauttaa, että myöskään presidentti Donald Trumpin puheissaan esille nostamaa viiden prosentin tavoitetta ei kannata täysin ohittaa.
– Nyt ymmärretään, että osa Trumpin radikaaleistakin lausunnoista voi olla todellisia ja siksi on hyvä puhua myös viiden prosentin tavoitteesta suhteessa BKT:hen ja mitä se tarkoittaisi, sanoo Kuusisto.
Jos Saksa nostaisi puolustusmenonsa 3,5 prosenttiin, se tarkoittaisi Kuusiston mukaan vuosittain noin 60 miljardin euron lisäpanostuksia. Saksa on kertonut tekevänsä kaikkiaan noin 200 miljardin euron lisäsatsauksen puolustukseen, mutta Kuusiston mukaan yksityiskohdista ei ole toistaiseksi tarkkaa tietoa. Joka tapauksessa summa luultavasti jakautuu useamman vuoden ajalle.
– Suomen tilanne on siinä mielessä parempi, että olemme jo lähtökohtaisesti lähellä 2,5 prosenttia. Se helpottaa tilannetta verrattuna muihin, koska budjettiliikkumavaraa meillä on niukasti, Kuusisto sanoo ja muistuttaa, että Suomen julkisen talouden alijäämä on yli kahdeksan miljardia euroa.
– Ruotsissa on enemmän tehtävää, mutta toisaalta julkisen talouden tilannekin on parempi.
3,5 prosentin tavoite tarkoittaisi Suomelle kolmen miljardin euron lisämenoja joka vuosi ja jos tavoite naulattaisiin viiteen prosenttiin, jopa seitsemän miljardin euron vuotuisia lisämenoja.
Trump on maalaillut julkisuudessa kuvaa, että Yhdysvallat on kuitannut koko Ukrainan tukemisen laskun. Kuusiston mukaan todellisuus on varsin kaukana siitä. Yhdysvaltojen tuki Ukrainaan on ollut kokonaisuudessaan keskimäärin noin 38 miljardia euromääräisesti vuodessa ja kolmen vuoden aikana 114 miljardia euroa.
– Kun summaa vertaa vaadittuihin lisäpanostuksiin Euroopassa, ei se kuulostakaan enää niin isolta.
Kuusisto kertoo, että selvittääkseen ”millaista muskelia meillä on taustalla” hän laski Britannian pääministerin viime sunnuntaina koolle kutsuman Ukraina tukemiseen ”halukkaiden koalition” BKT:t.
– Todellisuudessahan emme tiedä, mihin kukakin heistä johtajista on halukas, mutta yhteenlaskettu näiden koalitiomaiden bruttokansantuote on 20000 miljardia euroa.
– Yhdysvaltojen tuki kolmen vuoden aikana vastaa vain 0,2-0,6 prosenttia koalition bruttokansantuotteesta.
USA:n jättämä aukko Ukraina-tukeen on siis mahdollista tilkitä.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli tiistaina suunnitelmansa EU:n puolustuspaketiksi. Hänen mukaansa suunnitelmalla voitaisiin saada lähes 800 miljardia euroa Euroopan puolustuksen vahvistamiseen
Kuusiston mukaan yksi 800 miljardin euron pakettiin liittyvistä olennaisista kysymyksistä on, miten yksityisiä sijoittajia saadaan mukaan, koska tämä sisältyy oletuksena esitettyyn arvioon.
– Jos mietitään MEGA [make Europe great again]-tarinaa niin yksi asia on, että ostetaan enemmän tarvikkeita ja aseita, ja tarvitaan lisää ihan miesvoimaakin. Mutta mitä tulee varustehankintoihin, niin ne eivät itsessään nosta Eurooppaa uuteen kukoistukseen, Kuusisto sanoo.
– EU:n Ukrainalle toimittamista aseista iso osa on ostettu Yhdysvalloista ja vain noin neljä- tai viidesosa on tehty Euroopassa.
Rahaa virtaa globaalin asekaupan markkinajohtajalle Yhdysvaltoihin, ellei kotimaista tuotantoa Eurooppaan saada lisää.
EU:lla on edessään kallis haaste. Samalla kun Ukrainan jälleenrakennus tarvitsee satoja miljardeja euroja ja puolustuksen vahvistaminen niin ikään satoja miljardeja euroja, julkisen talouden alijäämät jatkavat paisumistaan. Se merkitsee Kuusiston mukaan keskipitkällä aikavälillä inflaatioriskiä.
Menojen kasvulla ja investoinneilla on lähtökohtaisesti kasvua tukeva vaikutus, mutta se riippuu myös siitä, missä määrin nämä panostukset syrjäyttävät muita investointeja.
– Talousvaikutus, joka investoinneilla on, riippuu myös siitä paljonko rahaa valuu Euroopan ulkopuolelle ja joudutaanko tekemään esimerkiksi veronkorotuksia näiden rahoittamiseksi.
Etenkin kaksikäyttöteknologioiden (siviili- ja sotilaskäyttö) kehittämisellä voi olla Kuusiston mukaan myös laaja-alaisempia positiivisia vaikutuksia talouteen.
