Kokonaisveroaste on finanssipolitiikan tervehdyttämisen mittarina harhaanjohtava, jos sen korottamiseen pyritään ansiotuloverotusta kiristämällä, kirjoittavat Etlan ja Evan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi tuoreessa Etla-kolumnissaan.
Kangasharju ja Kuusi muistuttavat, että verotuksen taloutta kangistava vaikutus jää helposti piiloon tutkijoiden suosimissa yksilötason ja lyhyen aikavälin tarkasteluissa.
– Valtaosa marginaaliverojen haitoista kohdistuu koulutukseen ja valintoihin urapolulla eikä varsinaiseen työtuntien välittömään vähentämiseen. Kun 500 euron bruttopalkan korotuksesta jää käteen 200 euroa, kannustaa se ennemmin periksi antamiseen kuin työuralla etenemiseen, he kirjoittavat kolumnissaan.
Marginaaliveroja laskettu
Kirjoittajat muistuttavat, että muut Pohjoismaat ovat päätyneet laskemaan korkeita marginaaliveroja tulojakauman yläpäässä. Tanska laski korkeimpia marginaaliveroja 10 prosenttiyksiköllä vuonna 2009 ja Ruotsi viidellä prosenttiyksiköllä vuonna 2020.
– Kokonaisveroaste näyttäytyy tässä valossa ongelmallisena talouspolitiikan mittarina. Veroasteet vaikuttavat verokertymään sen mukaan, mitä veroja kiristetään. Ansiotulojen rajaveroasteiden kiristykset kääntyisivät todennäköisesti itseään vastaan.
Verokertymä laskee
Kangasharju ja Kuusi toteavat, että jos tutkimustuloksiin uskoo, ansiotulojen korkeimpien rajaveroasteiden nostaminen nostaisi kokonaisveroastetta, mutta samaan aikaan se laskisi julkisen talouden verokertymää. Veroprosenttien kiristämisestä huolimatta euromääräinen kokonaisverokertymä pienenee, koska taloudellinen aktiviteetti vähenee.
– Tällöin julkisella taloudella on vähemmän tuloja menojen kattamiseen, vaikka kokonaisveroaste nousee. Kun asukkaiden tarpeet eivät kuitenkaan muutu, hyvinvointivaltion rahoitus rapautuu. Itse asiassa julkiset menot oletettavasti vain kasvavat, koska talouden pienempi aktiivisuus tarkoittaa suurempaa työttömyyttä.
Talouskasvu perustuu osaamiseen
Tällä veroasteen korottamisen viitoittamalla tiellä voitaisiin kirjoittajien mukaan ajautua heikentämään julkista taloutta.
– Sen sijaan, jos hallitus alentaa korkeinta rajaveroastetta, verotulot kasvavat tutkimustulosten mukaan taloudellisen aktiviteetin lisääntyessä. Talouden toiminta kasvaa niin paljon, että verotulot kasvavat matalammista rajaveroista huolimatta. Kokonaisveroaste (verokertymä/bkt) kuitenkin laskee, vaikka politiikkamuutos parantaa julkisen talouden rahoitusasemaa.
– Talouskasvu perustuu koko ajan voimakkaammin osaamiseen. Talouspoliittisen keskustelun kannalta olisi tervehdyttävää, että osaajien kannustinongelmista puhuttaisiin jatkossa yhdessä T&K-tukien kanssa, Kangasharju ja Kuusi kiteyttävät.
