Kansanedustaja Ismo Soukola (ps.) arvostelee blogikirjoituksessaan kansanedustajien halua arvostella toisiaan. Soukola käyttää ilmaisua tietystä ihmisen suorituksesta, jolla pilataan omat murot.
”Milloin on saatu liikaa viinaa, milloin liian vähän jotakin tai mitä milloinkin, siitä pitää kollegan avautua julkisuudessa”, Ismo Soukola kirjoittaa.
Hänen mukaansa tätä tapahtuu laajemminkin ns. omassa porukassa.
”Kun edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) meni onnettomasti provosoitumaan toimittajan haastattelussa, alkoi melkoinen silmille sylkeminen. Lunta on tullut tupaan niin oikeusoppineilta kuin muiden puolueiden suunnastakin”.
”Surullisinta, että myös omassa porukassa on paljon, jotka haluavat oman puukkonsa selkään survaista. Jos jotain on pakko sanoa, voisi vaikka pahoitella Pirkon puolesta ja todeta, ettei edusta samaa linjaa. Parempi olisi pitää suu kiinni”, Soukola kirjoittaa.
Hänen mukaansa ”erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä saa ja pitää olla, mutta ulospäin pitäisi pystyä olemaan yhtä”.
”Niin kauan kuin puolue ei tätä opi, mihinkään pääministeripuolueen vastuunkantoon ei olla kykeneväisiä”, Ismo Soukola toteaa perussuomalaisista.
Soukolan alkuperäinen harmistuksen kohde blogissa on kansanedustaja Jörn Donner (r.), joka Helsingin Sanomissa oli tuskastunut edustajien tapaan käyttää viestivälineitä täysistunnoissa.
”Ymmärrän edustaja Donnerin pahastumisen, mutta en sitä, että asiaa pitää lehtien palstoilla alkaa ruotimaan. Ilmeisesti Donner tarvitsee oman ”varttinsa julkisuudessa” jo elokuvantekijänäkin”.
