Työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet eläkeiän nostosta jo vuodesta 2009 lähtien, kun Matti Vanhasen (kesk.) hallitus vetäytyi yksipuolisesta päätöksestään nostaa eläkeikää 65 vuoteen. Sen jälkeen hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat, että eläkkeellesiirtymisiän odote nostetaan vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä.
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto ja palkansaajapuolen SAK eivät lupaa eläkeratkaisua huomenna keskiviikkona alkavaan budjettiriiheen mennessä. Neuvotteluita asiasta käydään kuitenkin vielä tiistai-iltana.
– Ratkaisun sisältö on meille tärkeämpi kuin aikataulu. Aiemman sopimuksen mukaisesti tämän syksyn aikana tavoitellaan ratkaisua. Sanoisin näin, että huominen takaraja – en tiedä ihan, mistä se on annettu – emme ole siihen sitoutuneet, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa tiistaiaamuna.
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) kertoi viime viikolla hallituksen odottavan eläkeratkaisua budjettiriiheen mennessä. Perjantaina valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) toppuutteli pääministeri Alexander Stubb (kok.) kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, ettei ratkaisua ole välttämätöntä saada budjettiriiheen mennessä. Hallituksen budjettiriihi pidetään keskiviikkona ja torstaina.
Paljon asioita auki
SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan asioita on neuvotteluissa niin paljon auki, että ihmeitä pitäisi tapahtua, että keskiviikkoon mennessä olisi valmista, mutta kaikki on mahdollista.
– Meillä on tarkoitus saada tähän syksyyn mennessä ratkaisu aikaiseksi. Sisältö on nyt tärkeämpää kuin muutama päivä tai viikko tässä, Lyly totesi Huomenta Suomen haastattelussa.
Lylyn mukaan SAK:lle ratkaisussa tärkeää on, että pitkän työuran tehneet pääsevät kunniakkaasti eläkkeelle, nuorten eläkelupaus ja työttömyysputki, jotta työttömät eivät putoa tyhjän päälle.
Korkeakoulutettuja edustava Akava puolestaan edellyttää, että eläkejärjestelmässä on jatkossakin korkeammat karttumat vanhuuseläkeikää lähestyville sekä niille, jotka jatkavat työuraansa eläkeiän alarajan täyttymisen jälkeen.
Häkämiehen mukaan EK on sitoutunut sellaiseen eläkeratkaisuun, joka aidosti pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta.
Hallituksen rakenneuudistukset ”huolestuttavassa tilassa”
Häkämies arvelee, että eläkeratkaisua on kiirehditty, koska hallituksen omissa käsissä olevat rakenneratkaisut kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi, kuntien tehtävien karsiminen ja sote-uudistus, ovat huolestuttavassa tilassa.
– Me olemme sitoutuneet aiempaan aikatauluun ja etenemme sen pohjalta. Jos ratkaisu syntyy aiemmin ja se ratkaisu on meitä tyydyttävä, mikään ei sitä estä. Mutta mitään uutta rytminmuutosta ei tämän vuoksi tehdä, Häkämies totesi.
Maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet, että tavoitteena on löytää ratkaisu, joka pidentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 1,5 vuodella 62,4 vuoteen 2025 mennessä ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä eli kahdella miljardilla eurolla.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan eläkeratkaisusta kaksikantaisesti. On sovittu, että ratkaisun on täytettävä yhteisesti sovitut tavoitteet valtiovarainministeriön laskelmien mukaan.
Ratkaisun mukaiset lait on tarkoitus hyväksyä heti eduskuntavaalien jälkeen uuden eduskunnan toimesta, koska SDP:n vaalilupauksen mukaan eläkeikää ei nosteta tällä vaalikaudella. Todennäköistä on, että uudistukset tulisivat voimaan vaiheittain vuodesta 2017 alkaen, Häkämiehen arvion mukaan 7–8 vuoden aikana.
