Eduskunnan talousvaliokunnan jäsen Heikki Vestman (kok.) pitää tärkeänä hallituksen esitystä, jolla mahdollistetaan sähkön hintasääntelyn käyttöönottaminen kotitalouksille ja pk-yrityksille sellaisissa tilanteissa, joissa sähkön hinta karkaa syystä tai toisesta kohtuuttoman korkeaksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön lakiluonnos on lähetetty lausunnoille. Lakimuutoksen taustalla on erityisesti vuoden 2022 syys-talven sähkömarkkinakriisi, jolloin kotitalouksien ja yritysten sähkölaskut nousivat kohtuuttoman suuriksi.
– Sähkön hinta irtosi pitkäksi ajaksi sähkön tuotannon kustannuksista. Juurisyy oli Venäjän hyökkäyssota, jonka johdosta sähkömarkkina epäonnistui turvaamaan tuotannon kustannuksia vastaavan kohtuullisen sähkön hinnan. Jotta vastaava tilanne vältetään jatkossa, on säädettävä hintakattolaki, jonka avulla sähkön hinta voidaan vastaavassa markkinakriisissä pitää kurissa, Vestman kertoo.
Hintasääntely olisi mahdollista ottaa käyttöön erillisellä lailla, jos Euroopan unionin neuvosto julistaa jäsenvaltiota koskevan alueellisen tai unionin laajuisen sähkön hintakriisin.
Sähkölaskussa muutos näkyisi siten, että hintasääntelyn aikana kotitaloudet ja pienyritykset maksaisivat sähköstä vallitsevaa markkinahintaa matalamman hinnan. Sähköyhtiölle korvattaisiin matalammalla hinnalla sähkön toimittamisesta syntyvät kulut.
Hintasääntelyn lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettävän kuluttajien suojaksi hintakriisin aikana solmittavien määräaikaisten kiinteähintaisten sähkönmyyntisopimusten enimmäiskestosta.
– Energiakriisin aikana moni oli käytännössä pakotettu solmimaan liian kalliin, jopa kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen, ja jäi hinnan laskiessa loukkuun sopimuksiin, jotka eivät vastanneet sähkön tuotantokustannuksia. Jatkossa kriisitilanteissa kiinteähintaiset sopimukset rajattaisiin enintään vuoden mittaisiksi, mikä parantaa kuluttajansuojaa ja vähentää sähköyhtiöiden mahdollisuuksia rahastaa markkinakriisillä, Vestman sanoo.
Hallituksen esittämä hintakatto ei kuitenkaan ratkaise tämän päivän sähkön hintapiikkejä.
– Monet kodit ja yritykset ovat onneksi suojautuneet kiinteällä sähkön hinnalla, joka toimii kuin vakuutus. Mutta myös poliittisia päätöksiä tarvitaan. Sähkömarkkinoille on saatava lisää säätävää ja varmaa tuotantokapasiteettia tuulettomia pakkasjaksoja varten. Hallitus edistää onneksi perusvoiman, kuten ydinvoiman lisäämistä ja mekanismeja, joilla joustavaa sähköntuotantoa voidaan kasvattaa vastaamaan hintapiikkeihin, Vestman sanoo.
Vestmanin mukaan kulutusjoustot eivät ratkaise sähkömarkkinoiden tehopulatilanteita, vaan tuotantorakenne on saatava terveemmäksi. Hän muistuttavaa, että paukkupakkasilla lähes kolmannes Suomen sähkön kulutuksesta koostuu kotien lämmityksestä.
– Olisi absurdia ajatella, että lämmitys joustaisi useiden tuulettomien päivien yli. Yritysten sähkönkulutuksen joustaminen taas on monesti tappio kansantaloudelle. Sähkömarkkina, jolla tuotannosta on pulaa silloin, kun sähköä eniten tarvitaan, vaatii siis väistämättä korjausliikettä. Emme voi rakentaa tulevaisuuden tuotantoa vain tuulen varaan, Vestman toteaa.
