Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kesken ei ole tällä hetkellä akuuttia kilpajuoksua arktiselle alueelle, arvioi Lapin yliopiston Arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra.
– Kyllä tämä akuutti tilanne johtuu enemmän (Yhdysvaltain presidentti Donald) Trumpin Grönlanti-puheista, hän sanoo Verkkouutisille.
Grönlannin kysymys ja siihen liittyvät Trumpin turvallisuushuolet ovat kiristäneet Yhdysvaltojen, Euroopan ja Naton välejä viime viikkoina. Yhdysvallat katsoo, että Tanska ei kykene puolustamaan Grönlantia Venäjän ja Kiinan uhalta. Trumpin mukaan Yhdysvallat ei kuitenkaan käytä voimakeinoja saadakseen Grönlannin hallintaansa.
Arktisen alueen katsotaan nousseen yhdeksi suurvaltakilpailun näyttämöistä.
– Totta kai pitkällä aikavälillä Kiinan läsnäolo tulee varmasti kasvamaan arktisella alueella. He kasvattavat koko ajan osaamistansa ja kapasiteettiansa. Ja Venäjä on tietysti koko ajan arktisella alueella – se on arktinen maa. Ei venäläisten tarvitse juosta mihinkään. Arktiselle alueelle ei suuntaudu tällä hetkellä akuuttia suurvaltojen välistä kilpajuoksua, Sanna Kopra toteaa.
Hänen mukaansa Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä investoivat kuitenkin voimakkaasti muun muassa jäänmurtajiin vahvistaakseen asemaansa ja toimintakykyään arktisella alueella.
– Venäjällä on jo aika paljon jäänmurtajia ja muita kyvykkyyksiä siellä. Kiina on investoinut paljon näihin aluksiin ja kehittää uusia jäänmurtajia. Myös Trumpilla on kova kiinnostus jäänmurtajia kohtaan.
Kiinalla ei ole välitöntä sotilaallista intressiä
Venäjä on jo pitkään militarisoinut arktista aluetta lisäämällä huomattavasti sotilaallista läsnäoloaan Kuolan niemimaalla ja rakentanut tukikohtaketjuaan sieltä Siperian pohjoisosiin asti.
Siten arktisen alueen sotilaallinen merkitys on ollut tärkeä jo pitkään. Mannertenvälisten ballististen ohjusten ja pitkänmatkan strategisten pommikoneiden lyhyimmät reitit Venäjän ja Pohjois-Amerikan välillä kulkevat pohjoisnavan ja Grönlannin yli.
Kiinan pääintressit arktisella alueella eivät ole Sanna Kopran mukaan sotilaallisia. Kiina ei myöskään ole arktinen maa.
– Kiinan pääintressit arktisella alueella liittyvät kyllä talouteen, luonnonvaroihin ja merireittien hyödyntämiseen. Kiinalaiset tekevät luonnontieteellistä tutkimusta ymmärtääkseen paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja luonnonilmiöitä.
Kopra kuitenkin muistuttaa Kiinan tutkimuksen kaksikäyttöpotentiaalista pitkällä aikavälillä. Kiinalaiset voivat haarukoida esimerkiksi jäämeren pohjaan, jotta tarvittaessa voidaan toimia ydinsukellusveneillä tai pinta-aluksilla.
– Mutta lyhyellä aikavälillä heillä ei ole suurta sotilaallista intressiä arktisella alueella. Viittaan tähän Donald Trumpin väitteeseen, että Kiina olisi jollain tavalla valtaamassa Grönlantia. Se ei ole mielestäni järkevä argumentti.
– Kiina ei tosiaan ole arktinen maa, joten heillä ei ole suvereniteetin piirissä olevia alueita tai vesiä arktisella alueella.
Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä konfliktissa arktinen alue olisi Kopran mukaan tietysti puolustuspoliittisesti tärkeä Pekingille
– Ohjukset lentäisivät pohjoisnavan kautta, ja sukellusveneillä voitaisiin mennä puolin ja toisin toisten rannikoille.
Kiinan pitää tehdä toistaiseksi yhteistyötä Venäjän kanssa, jos he haluavat liikkua ja toimia arktisella alueella.
– Kiina ei voi mennä omin lupinensa seilaamaan toisten aluevesille, Sanna Kopra sanoo.
Myös Venäjän kaupalliset intressit ovat vahvasti esillä arktisella alueella.
– Iso osa Venäjää on arktisella alueella. Energiahankkeet ja muut luonnonvarat on totta kai tosi tärkeitä Venäjän taloudelle. Ja Kiina on tällä hetkellä kuitenkin ainoa iso investoija, koska Venäjälle on asetettu sanktioita (Kremlin aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan). Siinä mielessä Venäjän talous on aika mittavalla tavalla riippuvainen Kiinasta, Kopra kertoo.
USA:n turvallisuus
Arktinen alue on Sanna Kopran mukaan myös erittäin tärkeä Yhdysvaltojen turvallisuuden kannalta.
– Ja luonnonvarat tietysti kiinnostavat, eli kyllähän näitä jäämurtajakauppoja halutaan tehdä. He haluavat nyt vahvistaa arktista aluetta, joka on jäänyt amerikkalaisilla vähän unohduksiin kylmän sodan jälkeen.
Yhdysvallat, Tanska ja Grönlanti käyvät vuoropuhelua Grönlannin hallintaan liittyvistä juridisista kysymyksistä ja puolustussopimuksen päivityksestä. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi tällä viikolla, että neuvottelut Grönlannin kohtalosta ovat ”hyvässä tilanteessa”.
Samaan aikaan Nato-maat kartoittavat puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan sitä, miten arktisen alueen puolustuksen toimintavalmiuksien osalta aletaan edetä. Naton sisällä lähdetään kehittämään toimintaa liittyen arktisen alueen turvallisuuteen ja puolustusjärjestelyihin.
– Kahdeksasta arktisesta maasta seitsemän kuuluu Natoon, niin totta kai puolustusliitolla on jo hyvinkin vahva rooli ja läsnäolo siellä. Arktisella alueella ei ole mitään tiettyä aukkoa, jota Nato-maat menisivät täyttämään, Kopra toteaa.
– Mutta jos ajatellaan Grönlantia, niin sen kohdalla varmasti mietitään kuumeisesti, miten saaren turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia voidaan parantaa, jotta Trumpin turvallisuushuolia voidaan liennyttää. Grönlantilaisten päiden yli ei pitäisi myöskään kävellä, ja heidän pitäisi olla mukana näissä keskusteluissa.