Euroopan maiden päättämät investoinnit ovat vahvistamassa mantereen aseteollisuutta ennakoitua nopeampaan tahtiin.
Puolustukseen käytettävä yhteissumma on yli 470 miljardia euroa eli kaksi kertaa enemmän kuin vuosikymmen sitten. Eurooppa on mennyt tietyiltä osin Yhdysvaltain edelle, sillä esimerkiksi saksalaisen Rheinmetallin ennakoidaan tuottavan pian 1,5 miljoonaa 155 millimetrin tykistöammusta vuodessa eli enemmän kuin koko Yhdysvaltain puolustusteollisuus yhteensä.
Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok./EPP) toteaa Euroopan olevan edelleen riippuvainen tietyistä Yhdysvaltain sotilaallisista kyvykkyyksistä erityisesti tilannekuvan ja logistiikan osalta. Suunta on silti kohti omavaraisuutta.
Turvallisuuden ja pelotevaikutuksen vahvistaminen edellyttää Aaltolan mukaan keskustelua myös ydinaseista. Ranskalla on käytössään Euroopan ainoa itsenäinen ydinase, sillä Britannian ohjuksia huolletaan Yhdysvalloissa.
Mepin mukaan olisi perusteltua neuvotella Ranskan ja Britannian kanssa ydinaseen jakamisen mallista. Jos tässä ei edetä, voitaisiin Pohjoismaissa valmistella oman pelotteen luomista muiden EU-maiden kanssa.
– EU:n perussopimus mahdollistaa halukkaiden koalition, joka voisi liikkua eteenpäin ydinasekysymyksessä. Tämä tarkoittaisi niitä maita, jotka ovat asiasta huolissaan ja haluavat hankkeeseen osallistua, Mika Aaltola sanoo Verkkouutisille.
Ydinaseiden hankinta ei olisi teknisesti ylivoimainen haaste. Kansainvälinen reaktio voisi olla rajoitetumpi, jos lupa olisi saatu YK:n turvallisuusneuvostossa istuvilta Ranskalta ja Britannialta.
– Ydinsulkusopimuksesta pääsee eroon muutamassa kuukaudessa. Paine tuskin olisi kohtuutonta, koska Yhdysvallatkin on tähän suuntaan Eurooppaa ohjannut. Ydinalan osaamista Euroopasta löytyy, Aaltola toteaa.
Helpoin ratkaisu hänen mukaansa olisi, jos Ranska ja Britannia olisivat halukkaita antamaan pelotteensa ja arsenaalinsa laajemmin Euroopan suojaksi. Ranskan osalta tämä voisi tapahtua EU:n puitteissa, mutta Britannian osalta Natossa.
Mika Aaltola muistuttaa Ruotsin harkinneen oman ydinaseen hankkimista jo kylmän sodan aikana. Aiheesta on käyty viime aikoina keskustelua Ruotsin ohella myös Tanskassa. Pelotevaikutus ei edellyttäisi asejärjestelmien sijoittamista Suomen kaltaisiin rajavaltioihin, eikä se olisi sotilaallisessa mielessä välttämättä järkevää.
Eurooppa pärjäisi ilman USA:ta
Valkoisen talon päätökset ovat olleet merkittävässä roolissa Euroopan turvallisuusajattelun muutoksessa. Aaltolan mukaan olennaisinta ei ole, että Yhdysvalloilla on noin 100 000 sotilasta Euroopassa vaan se, millaisia kyvykkyyksiä näillä joukoilla on.
Sotilaallisen tilannekuvan suhteen transatlanttinen riippuvaisuus on ilmeistä.
– Kyllähän Ukrainaan pystyttäisiin lähettämään eurooppalaisia joukkoja, mutta ne olisivat vähän kuin sumussa ilman Yhdysvaltoja. Tällaiseen tarvitaan uusia kyvykkyyksiä ja lisää omavaraisuutta. Pakkohan niitä asioita on ajatella, kun Yhdysvallat tähän patistaa, europarlamentaarikko toteaa.
Hän muistuttaa, että Yhdysvaltain puolustusmenot ovat olleet jatkuvasti laskussa suhteessa bruttokansantuotteeseen, eikä maa ole enää samassa kunnossa kuin kylmän sodan aikana.
Amerikkalaisjoukot ovat lisäksi riippuvaisia monista kalliista asejärjestelmistä, joiden kustannustehokkuus on kyseenalaista Ukrainan sodan valossa. Ukrainassa jopa 70 prosenttia kaikista Venäjän tappioista aiheutetaan drooneilla eli halvoilla asejärjestelmillä.
Aaltolan mukaan on selvää, että Eurooppa pärjää ilman Yhdysvaltoja, jos tähän on riittävästi poliittista tahtoa.
– Yhdysvaltalainen malli ei ole ainoa mahdollinen. Sielläkin moni arvostelee sotataloudellista mallia tavattoman kalliiksi. Euroopassa voitaisiin tästä oppineena tehdä asioita vähän halvemmalla ja nykyteknologian varassa, Mika Aaltola sanoo.
Euroopan ydinasepelotteesta on syytä keskustelua nyt. On hyvä neuvotella erityisesti Ranskan ja mutta myös Britannian kanssa ydinaseen jakamisen mallista, jos se ei toimi Euroopan Pohjoisen tulee nostaa esiin oman pelotteen mahdollisuus. https://t.co/J38tXV7DkJ
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) January 26, 2026