Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime viikkoina toistuvasti vaatinut, että Yhdysvaltojen on saatava Tanskalle kuuluva Grönlanti hallintaansa.
Financial Times pohtii artikkelissaan keinoja, miten Trump voisi saada maailman suurimman saaren haltuunsa. Grönlannin asukasluku on noin 57000.
Yhdysvaltain arktisen tutkimuskomission johtaja Tom Dans arvioi, että pöydällä on useita vaihtoehtoja. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Teksasin osavaltio itsenäistyi Meksikosta, ennen kuin Yhdysvallat liitti sen itseensä 1800-luvulla.
FT muistuttaa, että Tanskan näkökulmasta ensisijainen ratkaisu olisi antaa Yhdysvalloille suurempi läsnäolo saarella vuonna 1951 solmitun Grönlannin puolustussopimuksen nojalla.
Toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloilla oli Grönlannissa noin 15000 sotilasta yli kymmenessä tukikohdassa. Se on kuitenkin vähitellen vähentänyt läsnäolonsa vain Pituffikin avaruustukikohtaan, jossa USA:lla on alle 200 sotilasta.
Tanska on tarjonnut Yhdysvalloille mahdollisuutta perustaa lisää ilma- tai meritukikohtia saarelle, mutta USA:n vastaus on ollut laimea.
Tanskan arktisen turvallisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Jon Rahbek-Clemmensen väläyttää FT:lle mahdollisuutta uuteen puolustussopimukseen: useampia tukikohtia, Grönlannin selkeämpää Kiina-vastaista politiikkaa tai jopa sotilastukikohtien perustamista saarelle suvereenille tukikohta-alueelle, jollainen käytäntö Isolla-Britannialla on Kyproksella.
Mielipidemittausten mukaan selkeä enemmistö grönlantilaisista kannattaa itsenäistymistä Tanskasta, mutta vain harvat asukkaat – 6 prosenttia viimeisimmässä kyselyssä – haluaisivat liittyä Yhdysvaltoihin. Kyselyn mukaan Yhdysvaltoihin liittymistä vastustaa 85 prosenttia grönlantilaisista.
– Kun he ovat itsenäisiä, se on uhka Yhdysvalloille, koska he eivät voi puolustaa itseään. Valitettavasti venäläiset ja kiinalaiset pakottavat tai sulauttavat heidät välittömästi itseensä. Yhdysvaltojen on tarjottava turvallisuussateenvarjo, ja siinä tulee mukaan liitännäisvaltiosopimus, arvioi FT:lle Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston johtajana Trumpin ensimmäisellä kaudella toiminut Alexander Gray.
Yksi vaihtoehto olisi Grayn mainitsema niin sanottu liitännäisvaltiosopimus (Compact of Free Association), jollainen Yhdysvalloilla on kolmen Tyynenmeren saarivaltion kanssa. Ne ovat Palau, Marshallinsaaret ja Mikronesia.
Liitännäisvaltiosopimuksen mukaan Yhdysvalloilla on yksinoikeus sotilaalliseen läsnäoloon ja oikeus estää muita maita saamasta vastaavia oikeuksia vastineeksi taloudellisista maksuista, joiden yhteissumma on 7 miljardia dollaria (6 miljardia euroa) 20 vuodeksi.
Grayn mielestä Grönlannille tulisi myöntää myös Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen liitännäisjäsenyys.
Liitännäisvaltiosopimuksella on kannattajia myös Grönlannissa, vaikka useimmat näyttävätkin olevan varovaisia vaihtamaan riippuvuussuhteen Tanskasta Yhdysvaltoihin.
Rahbek-Clemmensenin mukaan liitännäisvaltiosopimus ei juurikaan muuttaisi Yhdysvaltojen turvallisuustilannetta. Se korkeintaan antaisi sille enemmän valtaa estää Kiinan investoinnit.
Tanskan huolena on, että Trump on tyytyväinen vain Grönlannin täydelliseen omistukseen. Tanska suhtautuu vakavasti Trumpin ilmoitukseen, ettei sulje sotilaallisen voiman käyttöä pois Grönlannin hankkimiseksi.
Asiantuntijoiden mukaan sotilaallinen hyökkäys olisi suoraviivainen ja lyhyt. Grönlannissa on vain muutamia tanskalaisia sotilashenkilöitä ja vähän kalustoa.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ilmaisi tällä viikolla huolensa siitä, että mikä tahansa Yhdysvaltojen sotilaallinen hyökkäys Grönlantiin johtaisi Naton ja toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan turvallisuusjärjestelmän tosiasialliseen loppumiseen.
– Nyt on aika korostaa tätä viestiä: tällä on suuria seurauksia diplomaattisuhteille ja Natolle. Viesti on suunnattu kongressin republikaaneille, ei vain Trumpille. Se on myös signaali Yhdysvaltain aseteollisuudelle, joka on vahvasti riippuvainen Naton olemassaolosta, Rahbek-Clemmensen arvioi.
Dansin mukaan Trumpin painopiste on Yhdysvaltain turvallisuuden suojelemisessa.
– Tämä ei perustu mihinkään alueelliseen kunnianhimoon, hän tarkentaa.
Trump ilmaisi jo ensimmäisellä kaudellaan halunsa ostaa Grönlanti, mutta sekä Tanska että Grönlanti torjuivat ehdotuksen jyrkästi.
– Jos kyse on alueesta, ei ole olemassa ystävällistä ratkaisua. Ja siitä tässä on mielestäni kyse, sanoi nimetön tanskalainen virkamieslähde FT:lle.
