Yli puolet suomalaisista aikuisista, 61 prosenttia, tuntee painetta ostaa joululahjoja, vaikkei tietäisikään, onko niille tarvetta. Joka viides aikuinen kokee lahjan ostamisen välillä pakoksi. Asia ilmenee verkon kauppapaikka Torin tekemästä kyselystä.
– 89 prosenttia aikuisista on saanut hutilahjoja, joita ei ole käyttänyt. Noin joka viides saa sellaisia useina jouluina. Yleisin hutilahjojen lähde ovat omat sukulaiset. Toiseksi yleisin puolison sukulaiset, Torin johtaja Jenni Tuomisto kertoo tiedotteessa.
Hutilahjojen antamisen osalta tulokset vastaavat saamiskokemuksia. Noin joka viides on useimpina jouluina antanut lahjan, joka ei ole ollut saajalle mieluisa. 69 prosenttia on joskus sortunut hutilahjaan. 5 prosenttia antaa hutilahjoja joka joulu.
Täsmällisimpiä lahjan antajia ovat sisarukset. Sisaruksilta saadut lahjat ovat yleisimmin tarpeellisia.
– Yllätyslahjat alkavat olla katoavaa perinnettä. Ne sopivat huonosti yhteen kestävän kuluttamisen kanssa. Yllätys on laiha lohtu, jos pukki tuo turhakkeen, Tuomisto kommentoi.
Marraskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 1 706 ihmistä. Vastaajista seitsemän prosenttia on nuoria aikuisia, 26 prosenttia ruuhkavuosissa, 23 prosenttia keski-ikäisiä, 25 prosenttia myöhäiskeski-ikäisiä ja 18 prosenttia eläkeiässä.
42 prosentille aikuisista on erittäin tärkeää, että heidän antamansa joululahja ei ole tarpeeton. Vain kolmelle prosentille ei ole väliä, jääkö lahja turhakkeeksi. Puolestaan 13 prosenttia ei tunne lainkaan painetta joululahjojen ostamisesta.
– Äidit antavat lahjaksi huteja huomattavasti enemmän kuin isät. 18 prosentille aikuisista eniten hutilahjoja tulee äidiltä. Seitsemälle prosentille isältä, Tuomisto toteaa.
Käytetyn tavaran suosio joululahjana on noussut vuosi vuodelta. Vuonna 2022 49 prosenttia suomalaisista oli saanut käytetyn lahjan. Viime vuonna osuus oli kasvanut 59 prosenttiin. Nyt 60 prosenttia on saanut.
Vuonna 2017 40 prosenttia suomalaisista koki käytetyn antamisen joululahjaksi mahdollisena. Vuonna 2019 prosentti oli 50, vuonna 2022 72, vuonna 2023 86 ja viime vuonna 90. Tänä vuonna osuus pysyi tasollaan, 89 prosentissa.
– Yleisin syy olla antamatta käytettyä lahjaksi on pelko siitä, että vastaanottaja pettyy, jos ei ole uutta. Mutta 87 prosenttia aikuisista voisi antaa käytetyn lahjan ja 95 prosenttia voisi vastaanottaa sellaisen, Tuomisto sanoo.
Vielä toissa vuonna yleisin syy olla antamatta lahjaksi käytettyä oli sopivan tavaran löytämisen hankaluus. Nyt se on harvinaisin yksittäinen syy. Vain 12 prosenttia suomalaisista näkee hankaluudet sopivan käytetyn tavaran löytämisessä syyksi vieroksua käytettyä joululahjana. Suunta kuvastaa yleistä käytetyn tavaran kaupan valtavirtaistumista. 2020-luvulla käytetyn tavaran kaupasta on tullut kuluttamisen megatrendi.
Joka kolmas suomalainen heittää käyttökelpoisia vaatteita roskiin. Se on yhtä yleistä naisille ja miehille.
– Noin puolet suomalaisista ei kiinnitä huomiota siihen, mitä kaikkea käyttökelpoista menee roskiin. Roskiin päätyy siis runsaasti rahanarvoista, myyntikelpoista. Tai joululahjakelpoista, Tuomisto toteaa.
LUE MYÖS:
Tämä ryhmä antaa eniten hutilahjoja – yksi ero yllättää
Voiko saadun joululahjan myydä? Asiantuntijalta tiukka vastaus
Jos joululahjan ostaminen tuntuu vaikealta, kokeile tätä
