Suomessa on niin paljon valesokkeleilla varustettuja taloja, että se vaikuttaa jo kansantalouden liikehdintään. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Valesokkeli on rakenne, jossa osa rakennuksen ulkoseinän alaosa näyttää sokkelilta, mutta todellisuudessa lattia on lähes maanpinnan tasossa. Valesokkeli on riskirakenne, sillä se altistaa kiinteistön kosteus- ja homevaurioille.
Samalla se tekee talosta vähemmän arvokkaan.
Kiinteistövälitysalan toiminnanjohtajan Tuomas Viljamaan mukaan asunnonostajat pelkäävät ostaa valesokkelilla varustettuja taloja. Pankit taas myöntävät niihin lainaa epäröiden.
Ongelma koskettaa laajaa joukkoa, sillä arvioiden mukaan Suomessa on jopa 170 000 valesokkelitaloa.
Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti vuonna 2022, kuinka paljon suomalaisissa pientaloissa on kosteusvaurioita, olivat tulokset karut. 15 prosentissa taloista on varma kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa on joko vaurio tai tarve lisätutkimukselle.
Jos lasketaan, että 20 prosenttia valesokkelitaloista tarvitsisi peruskorjausta, olisi remontin tarpeessa 34 000 taloa. Jos peruskorjaus maksaa keskimäärin 40 000 euroa, maksaa pientalojen epäonninen rakenneratkaisu kansantaloudelle lähes kaksi miljardia euroa.
Remontointi ei ole halpaa lystiä, mutta se vie myös aikaa. 90-neliöisen asunnon alakerran korjaus voi kestää jopa kolmisen viikkoa.
Aina valesokkelitalot eivät ole remontin tarpeessa. Näin on, jos rakennusvaiheessa kallistukset on huomioitu, salaojitukset ovat kunnossa ja materiaalit laadukkaita. Valesokkelitaloille on silti aina tehtävä kuntotarkastus, kun asunto myydään.
Valesokkelitalojen ongelmista tultaneen kärsimään vielä vuosikymmeniä. Se tarkoittaa harmaita hiuksia asunnonomistajille ja tienestejä kuntotarkastuksen tekijöille ja remonttimiehille.
