Talouden ongelmia käsittelevässä kokouksessa Kremlissä 12. elokuuta 2025 Vladimir Putin ilmoitti 14 prosentin kasvusta öljyyn ja kaasuun liittymättömissä valtion tuloissa tammi-heinäkuussa. Hän jätti kuitenkin mainitsematta, että samana ajanjaksona kokonaistulot ovat kasvaneet vain 2,8 prosenttia ja menot 20,8 prosenttia.
Tammi-heinäkuun budjettivaje – 4,9 biljoonaa ruplaa, joka vastaa 191,8:aa miljardia euroa ostovoimapariteetilla (PPP) mitattuna – on neljä ja puoli kertaa suurempi kuin edellisvuonna ja suurin Putinin valtakaudella koskaan nähty vaje edes vuodessa. Jotta budjetti saataisiin tasapainoon, pitäisi valtion tulojen kasvaa 24 prosenttia kuukaudessa ja menojen vähentyä viisi prosenttia kuukaudessa koko loppuvuoden.
Tällaista ihmettä ei Venäjän taloudessa ole kuitenkaan koskaan nähty. Todennäköisesti valtion talous on vuoden 2025 lopussa pakkasella 10,7 biljoonaa ruplaa (418,8 miljardia euroa PPP), jos tulo- ja menokäyrä noudattelevat loppuvuotta 2024. Se vastaa noin viittä prosenttia bruttokansantuotteesta.
Venäjän valtion kassa alkaa tyhjentyä: kansallisen hyvinvointirahaston likviditeetti on alle neljä biljoonaa ruplaa (155 miljardia euroa PPP). Keskuspankissa valtiolla on nettomääräisesti 5,1 biljoonaa ruplaa (200 miljardia euroa PPP). Nämä riittävät kattamaan budjetin noin vuodeksi, elokuuhun 2026.
Jos mikään ei muutu, Kreml joutuu lainaamaan tai painamaan noin biljoona ruplaa (40 miljardia euroa PPP) kuukaudessa. Tätä Putinin hallinto on yrittänyt välttää jo neljännesvuosisadan: Neuvostoliiton loppuajan taloutta, joka perustui lainaamiseen ja setelipainoon.
Ukrainaa vastaan käyty miehityssota painaa budjettia raskaimmin. Venäjän keskushallinnon suunnitellut sotilasmenot vuodella 2025 yksin ovat 13,2 biljoonaa ruplaa (517 miljardia euroa PPP), jonka lisäksi alueiden sotilasmenot ovat yhteensä 1,2 biljoonaa ruplaa (47 miljardia euroa PPP). Näistä summista menee suoraan sodankäyntiin noin 8 biljoonaa ruplaa (313 miljardia euroa PPP) vuodessa, 666 miljardia ruplaa (26 miljardia euroa PPP) kuukaudessa, yli 22 miljardia ruplaa (860 miljoonaa euroa PPP) päivässä. Stiftung Wissenschaft und Politik -säätiön Venäjä-asiantuntija Janis Klugen arvion mukaan sotaan menee vieläkin enemmän, peräti 47 miljardia ruplaa (1,8 miljardia euroa PPP) päivässä.
Venäjän valtiontalouden epätasapaino alkaa noudattaa mäkeä alas vierivän lumipallon dynamiikkaa. Nykymenolla talous kestää vuoden. Sosiaali- ja asumismenoista rajusti leikkaamalla Kreml pystyisi jatkamaan vielä yhdeksän kuukautta sen päälle, mutta tuskin seuraamuksitta.
