Kannuksen kaupunginjohtaja, historiantutkija ja entinen puolustusministeri Jussi Niinistö muistuttaa, että historiankirjoituksen perimmäinen tehtävä ei ole tehdä kunniaa tai jakaa tuomioita menneistä tapahtumista tämän päivän näkökulmasta.
Sen sijaan historiankirjoituksen tehtävänä on tehdä oikeutta tutkimuksensa kohteille.
– Tämä siksi, että menneisyyden toimijoilla ei ole ollut tiedossaan sitä kokonaiskuvaa tapahtumista, joka tämän päivän historiantutkijalla on, Jussi Niinistö kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.
Hänen mukaansa tutkijan tehtävä on yrittää ymmärtää omassa ainutkertaisessa ajassaan eläneitä menneisyyden ihmisiä, asettua heidän asemaansa ja tehdä siten nykyihmisille ymmärrettävemmiksi heidän moninaisia motiivejaan.
Kirjailija Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijan (1952) hahmo, kainuulainen korpifilosofi Konsta Pylkkänen kiteytti Niinistön mielestä erinomaisesti historiantutkijoiden perisynnin jälkiviisauden kansanomaisella tavalla: ”Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi parasta käyttäytyä. Tässä lajissa ihminen on viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…”
Niinistö huomauttaa, että menneisyyden ihmisten ymmärtäminen ei tarkoita heidän tekojensa hyväksymistä, vaan toimijoiden omien lähtökohtien huomioon ottamista.
– Tämä tuntuu olevan vaikeaa monelle tämän päivän poliittisesti valveutuneelle nettisoturille, tiedostavalle journalistille saati yhteiskunnallisia kannuksia tavoitteleville historiantutkijoille. Heidän kirjoituksissaan menneestä – esimerkiksi juuri kirjani aikakaudesta, vuosien 1918–1922 heimosotaretkistä – on luotu kuvaa toteutuneen historian perusteella, meidän ajastamme ja aikamme arvoista käsin.
Jussi Niinistö on pohtinut asiaa viime aikoina sen vuoksi, että hän on työstänyt kirjaa Vienan veritie. Se käsittelee Kuisman retkikunnan matkaa Vienan-Karjalassa vuonna 1918. Kirja julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
– Heimosotien aikakausi on muuttunut jo aikaa sitten niin sanotuksi puhtaaksi historiaksi. Vienan sodan 1918 minkään osapuolen veteraaneja saati aikalaisia ei ole enää elossa. Olen siis toivon mukaan kirjoittanut puhdasta historiaa. Kriitikot aikanaan kertonevat, kuinka hyvin tai huonosti olen onnistunut, Niinistö päättää.
