Maailman sotilasmenot ovat olleet lähes katkeamattomassa kasvussa jo vuosikymmeniä. Kun kylmän sodan aikaan niiden yhteissumma oli satoja miljardeja dollareita, niin nyt ne ovat jo yli kaksi biljoonaa dollaria.
Nousua selittävät kuitenkin eniten talouskasvu ja hintojen nousu, koska prosentuaalisesti sotilasmenot ovat pienentyneet. Kylmän sodan huippuaikaan 1960-luvun alussa sotilasmenojen osuus globaalista bruttokansantuotteesta kävi 6,5 prosentissa, kun viime vuonna niiden osuus oli enää 2,3 prosenttia siitä huolimatta, että Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen sotilasmenot ovat kasvaneet ennätysvauhtia.
Yhdysvaltojen 884 miljardin dollarin puolustusbudjetti kuluvalle vuodelle on noin 70 prosenttia kaikkien Nato-maiden ja lähes 40 prosenttia koko maailman sotilasmenoista. Silti ne ovat vain 2,7 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Euroopassa sotilasmenot ovat pääosin parin prosentin luokkaa. Niiden kasvattamista kolmeen prosenttiin pidetään Kalifornian yliopiston taloustieteen professorin Oleg Yitskhokin mukaan yleisesti EU:ssa taloudelle turvallisena.
Venäjällä sotilasmenojen osuus bruttokansantuotteesta on kuluvana vuonna 8,7 prosenttia ja koko liittovaltion budjetista lähes 40 prosenttia. Rahallisesti se tarkoittaa 14,2 biljoonaa ruplaa eli noin 150 miljardia dollaria. Vertailun vuoksi Ukrainan koko bruttokansantuote ennen sotaa oli noin 200 miljardia dollaria.
Sotilasmenojen kasvun ansiosta Venäjän talous kasvaa. Sotilasteollisen kompleksin ja siihen liittyvän teollisuuden osuus kasvusta on lähes kolmannes. Yitskhokin mukaan Venäjän on pakko jatkaa korkeita sotilasmenoja, vaikka sota päättyisi, jotta talous ei romahtaisi.
Korkeat sotilasmenot pysyvät hänen mukaansa todennäköisesti kiinteänä osana Venäjän talouspolitiikkaa niin kauan kuin sen budjetissa ja kansallisessa hyvinvointirahastossa riittää rahaa. Sotilasmenojen pienentäminen tulee kyseeseen pakollisena toimena vasta, kun budjettikriisi iskee. Yitskhokin mukaan rahat loppuvat ennemmin tai myöhemmin.
