Kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.) toteaa, että samaan aikaan kun asteittain lisäämme rakennuksiemme eristämisvaatimuksia, yhä useammat suomalaiset kärsivät huonon sisäilman aiheuttamista oireista.
– Laki lähes nollaenergiarakentamisesta ja muutosehdotus lakiin rakennuksen energiatodistuksesta tulevat eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden aikana. Molemmissa laeissa rakennusten energiatehokkuuden laskutavalla on suuri merkitys. On korkea aika, että ryhdymme kehittämään luotettavia standardeja, niin kestävyys- kuin terveellisyysnäkökulmasta katsottuna, sanoo Adlercreutz.
Hänen torstaina järjestämässään seminaarissa mikrobiologian emeritaprofessori ja vastuullinen tutkija Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta puhuu niin sanotusta viidennestä epidemiasta, jolloin rakennukset sairastuttavat meidät.
Huonosti toteutettu eristys sulkee kosteuden rakennuksen rakenteisiin, jossa homeitiöt alkavat kehittyä ja levittäytyvät sisäilmaan ilmanvaihtokanavien kautta.
Huono sisäilma on terveydelle haitallista ja aiheuttaa hengitystiesairauksia. Laajoista huonon sisäilman aiheuttamista ongelmista kärsineet koulurakennukset, sairaalat ja vanhainkodit ovat pyörineet otsikoissa pidemmän aikaa.
Adlercreutzin mielestä on koittanut aika tarkastella energiatehokkuutta laajemmasta näkökulmasta, eikä tuijottaa sokeasti energiankulutusta.
– Sen sijaan meidän pitäisi sisällyttää laskelmia, jotka ottavat huomioon rakennuksen koko elinkaaren käytetystä materiaalista ja energiakulutuksesta rakennusmateriaalien kierrätykseen. Tällä tavoin saamme kokonaiskäsityksen rakentamisen todellisesta energiatehokkuudesta, samalla kun voimme luoda lisää liikkumatilaa talonrakentajille koskien materiaali-, lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuja, hän sanoo.
Seminaarissa kuullaan myös yli-insinööri Jyrki Kauppista ympäristöministeriöstä, rakennusfysiikan professori Juha Vinhaa Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä arkkitehti Lars-Erik Mattilaa.
Mattila kirjoitti diplomityönsä ”tulevaisuuden talosta”, jossa hän käytti perinteisiä rakennusmenetelmiä ja -materiaaleja, ja jossa ilmanvaihto toimii koneiden sijaan painovoimalla.
– Meillä ei ole varaa jatkaa rakentamista tällä tavalla. On syytä vakavasti miettiä, olemmeko menemässä liian pitkälle energiatehokkuusvaatimuksissamme niin kokonaistalouden, ekologian kuin terveytemmekin kustannuksella, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutzin seminaari Eristämmekö rakennuksemme hengiltä? on torstaina kello 18–20 Eduskunnan kansalaisinfossa.
